Yrttien kasvatus ja käyttö

Basilika rakastaa lämpöä. Sen voi istuttaa avomaalle vasta hallanvaaran jälkeen.

BASILIKAT, OCIMUM BASILICUM

Kasvatus: Basilika rakastaa lämpöä. Sen voi istuttaa avomaalle vasta hallanvaaran jälkeen. Siemenestä kasvatettaessa taimikasvatus aloitetaan huhtikuussa kylvämällä 2–4 siementä ruukkua kohden. Siemenet itävät parissa viikossa. Ennen ulos istuttamista taimet latvotaan eli niiltä katkaistaan latvat, jotta ne tuuheutuvat ja vahvistuvat. Toimenpide sopii kaikille yrteille. On myös tärkeää totuttaa taimet pikkuhiljaa ulkoilmaan eli karaista ennen lopullista istuttamista. Alkukesästä basilika hyötyy hallaharsosta. Taimiväli on 30 cm. Hyviä kasvukumppaneita ovat tomaatit ja muut yrtit. Tosin basilika kuluttaa muita yrttejä enemmän vettä.

Käyttö: Basilika sopii kaikkiin ruokiin, joissa on tomaattia, ja lisäksi liha- ja kalaruokiin, munan ja juustojen kanssa. Lääkinnässä sen katsotaan auttavan ruoansulatusvaivoihin ja yskään. Kerää basilikasta lehtisatoa napsimalla isoimpia lehtiä ja leikkaamalla latvoja sekä sivuversoja. Näin se tekee jatkuvasti uusia haaroja eikä ala kukkia liian pian. Kymmenestä kasvista saat jo loihdittua useammankin peston ja salaatin. Jos satoa tulee yltäkylläisesti, basilikasta voi tehdä yrttiöljyä tai kuivattaa lehdet hiostamalla.

 

MINTUT, MENTHA-LAJIT

Kasvatus: Minttuja on noin 25 lajia. Monivuotinen minttu leviää helposti juurivesojensa avulla, joten istutettaessa se on hyvä rajata hyvin esim. juurimatolla tai pitää kurissa omassa ruukussaan. Herkullisin ruoanlaitossa on viherminttu, Mentha spicata. Yrttiteehen ja lääkinnällisiin tarkoituksiin paras taas on voimakas piparminttu, Mentha x piperita, jota lisätään kasvullisesti maavarsista. Minttuja on erittäin helppo kasvattaa, ja ne tuottavat vähällä vaivalla runsaan sadon.

Käyttö: Viherminttu sopii tuoreena ja kuivattuna salaattiin, lämpimiin vihanneksiin kuten punajuuren ja porkkanan kera, sekä liharuokiin, erityisesti lampaalle. Viileä kesädrinkki, mojito, tehdään marokonmintusta, limetistä, sokerista, soodasta ja rommista. Piparminttutee auttaa moniin vaivoihin ruoansulatusongelmista vilustumisoireisiin. Se on antimikrobinen, rauhoittaa ja virkistää mielialaa. Kokeile piparminttuteetä myös päänsärkyyn, pahoinvointiin ja yskään.

 

TIMJAMI, THYMUS

Kasvatus: Timjamit ovat melkoisen talvenarkoja lukuun ottamatta kotoista kangasajuruohoamme, Thymus serpyllum. Pienet siemenet, joita ei peitetä, kylvetään huhtikuussa ruukkuihin. Ulos istutus tai suorakylvö avomaalle tehdään touko–kesäkuussa. Valmiiden taimien hankkimista kannattaa harkita, sillä timjami kasvaa melko hitaasti. Hiekkapitoinen, hyvin kalkittu maa ja aurinkoinen paikka sopivat timjamille.

Käyttö: Tarha-ajuruoho, Thymus vulgaris, ja ranskalainen lajike ’Fine Leaf French’ ovat herkullisimmat ruoanlaitossa. Myös sitruunatimjamia, Thymus citriodomus, kannattaa kokeilla pirteän sitruunanmaun takia. Timjami sopii lähes kaikkeen ruoanlaittoon kuten oreganokin. Kokeile timjamia porkkanaan ja kaaliin, liha- ja kalaruokiin sekä salaattiin. Sitaise timjamia maustekimppuun, Bouguet garniin. Yrttiteessä timjami torjuu flunssaa.

 

SALVIAT, SALVIA OFFICINALIS

Kasvatus: Salviaa voi kasvattaa ruukuissa, kasvimaalla ja kukkapenkissä. Lajeja on runsaasti. Salviat ovat paitsi herkullisia ja terveellisiä, myös kauniita. Helpointa on ostaa valmis taimi kaupasta, mutta toki salvia kasvaa siemenestäkin. Tuuheasta taimesta voi alkukesällä ottaa pistokkaita, jotka lähtevät nopeasti kasvamaan taimimullassa. Aloita siemenien esikasvatus maaliskuussa. Taimiväli aurinkoisella kasvupaikalla on 25 cm. Salvia voi leutoina talvina talvehtia Etelä-Suomessa.

Käyttö: Voimakkaan makuinen salvia sopii rasvaisiin ruokiin kuten sianlihaan sekä tomaattia ja sitruunaa sisältäviin ruokiin. Italialaiset käyttävät salviaa pastaruoissa ja risotoissa. Kokeile leivittää ja paistaa kokonaisia salvianlehtiä voissa sitruunan kera. Salviaa on käytetty mm. melankolian torjuntaan ja kuukautisvaivoihin. Salviatee tehoaa yskään ja kurkku- ja nielutulehduksiin. Liikahikoiluakin salvian on todettu hillitsevän.

 

ROSMARIINI, ROSMARINUS OFFICINALIS

Kasvatus: Rosmariini on monivuotinen, varpumainen huulikukkaiskasvi. Se on kotoisin Välimeren alueelta, joten se talvehtii Suomessa vain poikkeustapauksissa. Sitä voit kasvattaa siemenestä, jolloin esikasvatus aloitetaan maaliskuussa. Helpointa on silti ostaa valmiit taimet puutarhamyymälästä, torilta tai vihannestiskiltä (tarkasta tuoreus!). Rosmariini lähtee keväällä helposti kasvuun pistokkaista. Ota 15–20 cm pitkä oksa, poista alimmat lehdet ja ruukuta suoraan taimimultaan. Sumuttele pistokkaita usein, muovipussi päällä ehkäisee kosteuden haihtumista. Istuta taimet ulos kesäkuun alussa. Näin saat paljon taimia yhden hinnalla.

Käyttö: Rosmariini on kuin luotu perunoiden, lampaan ja miilunpolttajan spagetin seuraksi. Kokeile sitä myös uunivihanneksiin, naudanlihaan ja kalaan. Kuivata ylimääräistä satoa kimppuina kuivassa paikassa. Rosmariinin voimakkaan tuoksun on uskottu parantavan muistia, ja sitä on käytetty mm. epilepsiaan, hedelmättömyyteen, jopa kaljuuntumisen torjuntaan. Rosmariinista saatavaa öljyä käytetään paljon kosmetiikassa tuoksuaineena ja mm. lihas- ja hermosärkyihin.

 

KORIANTERI, CORIANDRUM SATIVUM

Kasvatus: Korianteria on hauskaa kasvattaa siemenestä. Koska nuoren kasvin nuorimmat lehdet ovat herkullisimmat, korianteria kannattaa kylvää pitkin kesää kahden viikon välein. Erinomainen lajike on lehtikorianteri ’Marino’, jota kutsutaan myös kiinalaiseksi persiljaksi. Kauniit, valkoiset kukinnot ovat perhosten ja mehiläisten suosiossa. Osa siemensadosta kannattaa säästää tulevan vuoden kylvöihin ja osa käyttää keittiössä. Jos jätät siemenet paikoilleen, korianteri kylväytyy puutarhaan tupsahtaen esiin milloin mistäkin.

Käyttö: Voimakas korianteri sopii hyvin itämaiseen makumaailmaan, kuten vokkeihin, salsoihin ja kookosmaitoa sisältäviin ruokiin. Tuoreena yrttiöljynä tai tahnana sillä voi kuitenkin herkutella ruoan kuin ruoan kyytipoikana sekä leivän päällä yrttivoissa. Korianteri kannattaa käyttää ja pakastaa tuoreeltaan, sillä ohutlehtisenä se ei kestä kuivatusta. Kasviin kehittyvät siemenet sopivat mausteeksi kasviscurryihin ja muihin intialaisvaikutteisiin ruokiin.

 

PERSILJA, PETROSELINUM CRISPUM

Kasvatus: Siemenviljelyssä tulee muistaa, että persilja itää melko hitaasti, 2–4 viikossa. Siemeniä kannattaa liottaa yön yli itämisen nopeuttamiseksi. Kylvää voi ruukkujen lisäksi myös suoraan avomaalle toukokuussa. Jos ostat kaupasta valmiit taimet, kannattaa jakaa ne useampaan osaan ja istuttaa omille paikoilleen, missä ne tuuheutuvat nopeasti. Eräs käyttökelpoinen idea on istuttaa persiljaa puutarhassa istutusalueiden reunakasviksi.

Käyttö: Suomessa on perinteisesti käytetty keittomausteena tunnettua kähäräpersiljaa. Kuitenkin parasta ruoanlaittoon on sileälehtinen persilja, esimerkiksi lajike nimeltä ’Comun’. Silolehtinen persilja sopii antamaan väriä ja makua risottoon ja pastaan, marinadeihin, keittoihin, munakkaisiin ja lähes mihin tahansa vihreyttä kaipaavaan ruokaan. Persiljassa on paljon rautaa ja vitamiineja, joten sitä ei kannata säästellä. Persiljaa on hyvä sekä kuivata että pakastaa tuoreena pitkän talven tarpeisiin. Persiljasta valmistettu tee lisää virtsaneritystä ja sopii puhdistavana virtsatievaivoista kärsiville.

 

OREGANO, ORIGANUM

Kasvatus: Oreganon eli mäkimeiramin kasvupaikka on aurinkoinen. Kasvualusta on hyvin kalkittu maa, joka ei saa olla märkä. Oreganoa voi kasvattaa siemenistä, pistokkaista ja/tai jakamalla taimia. Siemenet kylvetään keväällä huhtikuussa, istutus avomaalle tai ruukkuihin toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Voi kasvattaa sisälläkin. Meiramit risteytyvät helposti ja puutarhassa muuttavat makuaan yllättävästi. Toreilta ja puutarhamyymälöistä pitäisi kuitenkin saada aitoa tavaraa; maistamalla hieman löydät suosikkisi. Meiramit ovat hyviä perhoskasveja.

Käyttö: Kreikkalainen oregano Origanum vulgare subsp. hirtum on maukkain oregano. Oregano on tuttu pizzamauste, mutta sitä kannattaa silputa myös salaattiin, keittoihin, kaali-, kesäkurpitsa-, herne-, muna- ja juustoruokiin. Kuivata lehtiä leikkaamalla satoa pitkin kesää. Muista, että myös kukat maistuvat herkullisilta. Oregano sopii hyvin herkullisen yrttiöljyn valmistukseen.

 

RAKUUNA, ARTEMISIA DRACUNCULUS

Kasvatus: Rakuunaa kasvatetaan yleensä puutarhassa tai ulkona ruukuissa. Erityisesti hienostunut ranskalainen rakuuna pitää aurinkoisesta ja suojaisasta kasvupaikasta. Talvehtiminen on silti melko epävarmaa. Sen sijaan melko kitkeränmakuinen venäläinen rakuuna kasvaa monivuotisena vähään tyytyen.

Käyttö: Ranskalaisen rakuunan anikseen vivahtava, hienostunut maku pääsee oikeuksiinsa, kun sitä ei sotke liiaksi muiden yrttien kanssa. Se on béarnaise-, tartar- ja hollandaisekastikkeiden tärkeä ainesosa. Kokeile avokadon kanssa, sinappipohjaiseen salaattikastikkeeseen, majoneesilisukkeisiin kalaruokien keralla tai tee hienostunutta rakuunayrttivoita grilliherkkuihin. Kuivattavat versot on hyvä leikata ennen kukintaa, jolloin maku on parhaimmillaan (pätee myös muihin yrtteihin).

TAINA LAAKSOHARJU • TUNNELMAKUVIEN SUUNNITTELU ULRIKA TUOMAINEN • KUVAT JEPPE TUOMAINEN • YRTTIEN KUVAT KIRSI-MARJA SAVOLA

Tilaa Idealistan uutiskirje!

Saat sähköpostiisi suoraan monipuoliset treeni-, kauneus- ja hyvinvointijutut.

Toimitus suosittelee