Hyppääjän polvi ja muut yleiset urheiluvammat – näin huollat kroppaa oikein

Lähes puolet treeneissä tapahtuvista urheiluvammoista on nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. Listasimme yleisimmät vaivat ja niiden hoitokeinot.

Sanonta ”urheilija ei tervettä päivää näe” pitää usein paikkansa, erityisesti jos treenaa paljon tai yksitoikkoisesti. Onneksi treenien järkevä suunnittelu, riittävä lepo ja säännöllinen kehonhuolto usein auttavat, mutta silti yllättäviä vaivoja ja loukkaantumisia voi syntyä.

Jopa 30 prosenttia liikuntavammoista johtuu vanhan vamman uusimisesta.

Lähes puolet treeneissä tapahtuneista vammoista on nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. 15 prosenttia vaivoista on nivelen sijoiltaanmenoja tai lihasrepeämiä, 12 prosenttia mustelmia tai muita ruhjevammoja sekä 10 prosenttia luunmurtumia.

Rasitusvammat ovat myös yleisiä. Tyypillisesti ne ovat kudosten mikrovaurioita, jotka syntyvät liiallisesta ja liian yksipuolisesta kuormituksesta ja vähäisestä palautumisesta.

Hyppääjän polvi

Hyppääjän polvi on rasitusvamma, joka voi aiheutua yksitoikkoisesta rasituksesta, laiminlyödystä kehonhuollosta, vääränlaisista juoksutossuista, kireistä lihaksista ja esimerkiksi lihasepätasapainosta. Useimmiten vaiva alkaa vähitellen ja lopulta voi estää juoksemisen kokonaan – eikä useimmiten parane pelkällä levolla tai juoksemisen lopettamisella.

”Useimmiten vaiva alkaa vähitellen ja lopulta voi estää juoksemisen kokonaan.”

Hyppääjän polvi yleisemmin oireilee kovana kipuna polven ulkosyrjän rakenteissa, jossa sijaitseva Tractus Iliobitialis eli IT-jänne on ylikireä. Kipu syntyy, kun jänne hankautuu monotonisessa liikkeessä reisiluun ulkoreunaan polven ojentuessa ja koukistuessa.

Apua hyppääjän polveen saa hieronnasta, venyttelystä, lihaskuntotreenistä, osteopatiasta tai esimerkiksi foam roller -rullalla rullaamisesta. Myös tulehdusta vähentävät lääkkeet voivat auttaa. Usein juoksijan polvesta kärsivä voi harrastaa muita lajeja, mutta on hyvä huomioida, ettei se paranna vaivaa.

Polvivaivaisia saattaa auttaa myös asvaltin vaihtaminen metsäpolkuihin.

Polven venähdys

Polven venähdys tai muu vamma tapahtuu usein vauhdikkaissa lajeissa, kuten jalkapallossa, sählyssä tai koripallossa, jossa liikesuuntaa muutetaan äkillisesti ja usein kovassa vauhdissa. Erityisesti ristisiteet tai nivelkierukat voivat vaurioitua, jos tehdään kiertoliike polven ollessa kuormittunut kehon painosta.

Kun polvi venähtää, se usein turpoaa ja on kivulias. Jos turvotus on massiivista, polviniveleen on saattanut kertyä verta tai nestettä. Lääkäriin pitääkin mennä aina, jos polvi on kipeä, turvonnut tai ei kestä kehon painoa.

”Kun polvi venähtää, se usein turpoaa ja on kivulias.”

Venähdykset ja vaarattomammat polvivammat paranevat levossa särkylääkkeen voimin. Vakavampiin vaivoihin, kuten nivelsidevammaan tai nivelkierukan vammaan saatetaan tarvita leikkaus- tai muuta hoitoa.

Takareiden revähdys

Takareiden revähdys on yleinen lajeissa, joissa haetaan äärimmäistä liikkuvuutta tai liikutaan kovalla vauhdilla ja tehdään äkillisiä suunnanmuutoksia.

Vaiva on kivulias, mutta useimmiten paranee levolla. Kerran revähtänyt takareisi saattaa revähtää helpommin uudelleen, mikä on hyvä pitää mielessä. Jos takareiteen ilmaantuu mustelmia tai se on kovin kivulias, lääkäriin on hyvä mennä.

Lue myös: Näin rullaat takareidet oikein

Penikkatauti

Penikkatauti on yleinen erityisesti aloittelevilla juoksijoilla ja kestävyysjuoksua harrastavilla ja voi estää juoksulenkin kokonaan. Ikävä vaiva tuntuu usein kovana kipuna ja kosketusarkuutena sääressä ja säären sisäsyrjällä. Vaiva johtuu siitä, että sääressä oleva lihasryhmä turpoaa eikä lihaksia ympäröivä kalvo anna myöden turpoaville lihaksille.

”Penikkatauti on yleinen erityisesti aloittelevilla juoksijoilla ja kestävyysjuoksua harrastavilla.”

Useimmiten vaiva poistuu levolla, hieronnalla, särkylääkkeillä ja venyttelyllä. Myös hieronnasta tai säären rullaamisesta pallolla voi olla apua. Kylmä-kuumahoitoa kannattaa kokeilla ja kipeälle alueelle voi käyttää erilaisia lihas- ja nivelkipujen paikallishoitoon tarkoitettuja voiteita. Juoksutekniikka kannattaa myös tarkistuttaa ammattilaisella.

Toisinaan juoksualustan vaihto asvaltista pehmeämpään maastoon tai juoksutossujen vaihtaminen helpottaa vaivoja.

Rasitusmurtuma

Rasitusmurtuma voi syntyä pitkäkestoisessa rasituksessa, ja niille altistavat erityisesti heikko lihaskunto sekä syömishäiriöt. Useimmiten kyse on alaraajojen rasitusmurtumista, jotka syntyvät liikunnan määrän tai intensiteetin lisäämisen seurauksena.

Vaiva oireilee usein kovana kipuna, joka tuntuu ensin liikunnan aikana mutta voi myöhemmin alkaa tuntua myös levossa. Vaivaa hoidetaan pääosin levolla ja kipeän kehonosan kuormituksen vähentämisellä.

”Mitä aikaisemmin vaivan on huomannut, sitä nopeammin se usein paranee.”

Jos murtuma sijaitsee kohdassa, jossa luun asennon muuttuminen on mahdollista, kuormituksen poistamiseksi saatetaan tarvita kyynärsauvoja.

Mitä aikaisemmin vaivan on huomannut, sitä nopeammin se usein paranee. Tärkeää on, ettei kovaa liikuntaa aloita yhtäkkiä, vaan lisää rasituksen ja kuorman määrää asteittain.

Lähteet: www.terveystalo.fi, Kallio, T. Kuntoilijan itsehoito-opas. 1. (Docendo 2008), Duodecim Terveyskirjasto, UKK-instituutti

Lue myös:

Listasimme juoksijan tyypilliset vammat – näin vältät ne

Personal trainer neuvoo: Älä tee näitä 10 virhettä kuntosalilla

Onko sinulla penikkatauti? Näin tunnistat ja hoidat sen!

Teksti
Kuva Fotolia

Toimitus suosittelee