Näin naisen keho muuttuu viidenkympin jälkeen

Iän karttuessa naisen keho muuttuu. Muutokset ovat kuitenkin yksilöllisiä, ja geenien lisäksi myös elämäntavat vaikuttavat niihin.

Naisen keho muuttuu vaihdevuosien alkaessa. Vaihdevuosilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja vähitellen loppuu.

Samalla naisen aineenvaihdunta hidastuu ja rasvakudosta alkaa kertyä helpommin elimistöön. Vaihdevuodet alkavat naisilla yleensä 45-55-vuoden iässä. Vaihdevuosien keskimääräinen alkamisikä on Suomessa 51 vuotta.

Moninaiset oireet

Vaihdevuosioireet liittyvät munasarjojen estrogeenituotannon vähenemiseen. Oireet, kuten kuumat aallot, mielialan vaihtelut, ihon ja limakalvojen kuivuminen, voivat alkaa jo ennen kuukautisvuotojen loppumista. Toisilla oireet voivat jatkua pitkäänkin, kun taas toisilla oireita ei tule lainkaan. Kuumia aaltoja esiintyy 70–80 prosentilla naisista, mutta varsin hankalia ne ovat vain 20 prosentilla.

– Tavallisimmin vaihdevuosihikoilu kestää 2–5 vuoden ajan, mutta 10 prosentilla oireita esiintyy vielä 10–20 vuoden kuluttua viimeisistä kuukautisista. Kuumien aaltojen syntymekanismia ei tunneta, sanoo kliininen seksologi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälä Lääkärikeskus Aavasta.

Estrogeenin väheneminen heikentää lantionpohjan lihaksia ja luustoa. Lantionpohjan lihasten heikkeneminen taas aiheuttaa virtsankarkailua. Iän myötä myös kokonaisvaltainen lihasvoima alkaa heikentyä. Keho tarvitsee liikuntaa ja se on erityisen tärkeää tässä ikävaiheessa.

– Jos ei liiku lainkaan, ryhti lysähtää helposti kasaan. Tämä altistaa niska- ja hartia- sekä alaselän kivuille. Jaloista katoaa iän myötä lihasvoimaa ja kyykkyyn on vaikea päästä. Polvet, lonkat ja jalkaterät alkavat vaivata. Tämän seurauksena voi tulla tuki- ja liikuntaelinten ongelmia, manipulatiivinen fysioterapeutti Jasmine Lönnroth Lääkärikeskus Aavasta sanoo.

Keho, paino, liikunta ja mieliala kulkevat käsi kädessä

Liikunta on erittäin tärkeässä roolissa ikääntymismuutosten sietämisessä ja toisaalta hillitsemisessä. Jos liikunta vähenee, mieliala laskee ja paino nousee.

20–50-vuotiaalla naisella paino nousee keskimäärin 400-700 grammaa vuodessa. Liikunnallinen ennaltaehkäisy kannattaa, sillä lihas kuluttaa aina enemmän kuin läski.

– Liikunnan vähyydestä seuraa helposti liitännäissairauksia, kuten kakkostyypin diabetesta. Kun mieli on maassa, oma ulkonäkökään ei miellytä ja liikunta sekä sosiaaliset kontaktit vähenevät entisestään. Kun tähän lisätään vielä “lohtusyöminen” ja alkoholi, kierre on valmis, Leena Väisälä sanoo.

Hoitamattomat vaihdevuosioireet voivat myös vaikuttaa yöuneen, jolloin palautuminen on rikkonaista.

– Jos nukkuu jatkuvasti huonosti, paino nousee. Vähäinen uni liittyy painonnousuun ilmeisesti hormonaalisten ja sokeriaineenvaihdunnallisten tekijöiden vuoksi. Lisäksi lohtusyöminen voi olla yleisempää, koska ruoka on monelle huonosti nukkuneelle ainoa lohtu. Väsyneenä on lisäksi kärttyinen eikä oikein jaksa mitään, jolloin lähipiirikin kärsii. Vaihdevuosioireisiin kannattaa hakea yksilöllistä apua gynekologilta, Leena Väisälä sanoo.

Hyväksy itsesi ja kehosi

Avain hyvään elämään on hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Jos ei hyväksy itseään, sosiaaliseen elämään voi tulla klikkejä eikä seksikään usein suju. Virikkeet auttavat kohentamaan mielialaa.

– Mielialaa kannattaa hoitaa muilla tavoin kuin lohtusyömisellä tai juomisella. Taide, kulttuuri, liikunta, luonto – jokainen löytää varmasti oman tapansa nauttia ja tuottaa mielihyvää elämäänsä. Nautinnoille heittäytyminen voi olla vaikeaa, jos ei ole koskaan aikaisemmin nauttinut esimerkiksi seksistä tai liikunnasta. Uuteen asiaan totuttautuminen ottaa aikansa, Leena Väisälä vinkkaa.

Kun oma peilikuva miellyttää, on paljon helpompi heittäytyä elämän nautintoihin. Itseensä tyytymättömän kannattaakin miettiä, mitkä asiat tuovat elämään mielihyvää ja parantavat käsitystä omasta itsestä.

– Vaihdevuosioireiden hoitaminen, terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, luottamukselliset ihmissuhteet – siinä on paketti, joka lisää taatusti elämänlaatua, Leena Väisälä kannustaa.

Asiantuntijoina: Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen seksologi Leena Väisälä ja manipulatiivinen fysioterapeutti Jasmine Lönnroth, Lääkärikeskus Aava.

Lähde: Duodecim

Tutustu Lääkärikeskus Aavan naisille suunnattuihin palveluihin tästä.

Lue myös:

Miten itsetunto vaikuttaa elämään?

Hormonit hyrräävät: muutoksia luvassa jo nelikymppisille

Toimitus suosittelee