möhköjä & maisemahuokailua

Tiistai-iltaa! Niin se loma loppui ja harmitus töihinpaluustakin alkaa jo unohtua – tosin parissa työpäivässä ehtii näemmä unohtua lähes koko loma :D Vaikka niin lomalla maisemia ihaillessani tuuminkin, että näiden näkymien voimalla sitä jaksaa pitkälle kevääseen… Ei vaiskaan, kyllä sitä taas jaksaakin kun tuli sekä nukuttua että syötyä niin hyvin – energiaa ainakin pitäisi riittää kun vetelin suklaata ihan järjettömiä määriä… ;)

Mutta voi kuinka minulla onkaan edelleen ikävä noita ihania valkoisia möhköjä – miten puista voikaan tulla noin ihanan näköisiä :) Ehdottomasti miltei paras asia lomareissussa olivatkin nuo puut – tai möhköfantit, smurffit, dinosaurukset, puudelit, karhut… you name it :D Puissa kun pystyi näkemään ihan mitä halusi.

Muutenkin Rukassa parasta taisivat olla juurikin nämä maisemat – pelkkää metsää ja järviä, silmänkantamattomiin. Ehkä hieman jäin kaipaamaan pohjoisemman Lapin karumpaa luontoa mutta eipä näissäkään maisemissa valittamista ollut. Taisinkin tuon aurinkoisen päivän vain (maisema)huokailla huokailemasta päästyäni… että katsokaa nyt näitä maisemia, näitä puita, tätä luontoa, tätä valkoisuutta…

Mitä Rukaan kaikkineen tulee, oli paikka positiivinen yllätys! Ruka villagen sijainti puolivälissä rinnettä teki siitä omalla tavallaan kiehtovan, kuin alppikylän. Muuten en osaakaan sanoa kylästä yhtikäs mitään sillä kävimme siellä ainoastaan kävelyllä pari kertaa (Väinön kera) – emme kaupoissa, syömässä tai after skissä. Mökkikanta Rukalla tuntui olevan suhteellisen uutta, ainakin monin paikoin, ja ainakin meidän mökkimme ympäristöstä löytyi loistavia kävelyreittejä. Hiihtoladullekin pääsi lähes mökin terassilta ja hiihtoreittejä tuntuikin risteilevän joka suunnalla. Mies tosin arvioi Levin ladut mukavammiksi. Nooo… yhtälailla tuo kaipasi reilusti pidempiä rinteitä kun nyt ei kuulemma edes hengästynyt mäkeä alas lautaillessa :) Minusta rinteet olivat varsin sopivat, hitaana laskijana en tosin ole tainnut ikinä hengästyä mäkea alas tullessani :D Paitsi ehkä niillä illan viimeisillä laskuilla kun on kiire ehtiä vielä kerran ylös ennen hissien sulkeutumista…

Näihin kuviin ja tunnelmiin… Nyt hetkeksi television ääreen sillä huomasin taannoin, että ruotsalaisesta jännityssarjasta Modus on alkanut toinen tuotantokausi. Ainakin ensimmäinen kausi oli hyvä ja toisen kauden ensimmäinen jakso lupaili vähintään yhtä hyvää. Suosittelen siis!