herkuttoman tammikuun hairahdus

Sunnuntai-iltaa! Takana rento viikonloppu – ulkoilua, combatia, tv:n katselua… Tänään kannoimme joulukuusenkin vihdoin ulos – kylläpä olohuoneesta tuli tyhjä, miltei kolkko. Yleensä iloitsen siitä fiiliksestä kun kuusi on purettu ja olohuone tuntuu jälleen tilavammalta. Tänä vuonna pidin kuusestamme jotenkin niin paljon, etten olisi millään raaskinut siitä vieläkään luopua. Toihan se kodikkaan tunnelman ohella myös ihanasti lisää valoa pimeyteen. No, nyt se valo on tuotava kynttilöin ja totuteltava taas tavalliseen olohuoneeseen.


Myös herkuttomaan tammikuuhun on näemmä vielä totuttelemista sillä sorruin leipomaan kakun, miehen syntymäpäivän kunniaksi. Tai no, ainakin sillä verukkeella… ;) Mies ei nimittäin kakkua edes maistanut (koska kuivakakku ja ällömakeaa) mutta me tyttöjen kanssa herkuttelimme pari palaa jokainen… Sen enempää tuota ei onneksi pystynyt kerralla syömään. Herkkuöverien myötä on toivottavasti entistä helpompi jatkaa herkuttomalla linjalla. Eikä mitään (teko)syitä leipomiseenkaan ole ennen tyttärien helmikuisia syntymäpäiviä.

Mitä itse kakkuun tulee, on kyseessä tosiaankin oikeasti kuivakakku – Vironperän (juhla)kakku, jota Kyllikki Virolaisella oli tapana leipoa. Kakku maistuu kieltämättä melko jouluiselta mausteidensa vuoksi ja säilyy hyvin kosteana koska siihen tulee myös omenasosetta. Lisäksi se on kananmunaton ja todella nopea valmistaa. Kaikki aineet vain sekoitetaan keskenään ja sitten uuniin. Kakun maku vain paranee päivä päivältä.

Koska olin alunperin suunnitellut leipovani porkkanakakun, päätinkin soveltaa hieman ja tein Vironperän kakun täytekakun muotoon käyttämällä kuorrutteena porkkanakakun kuorrutetta (tuorejuustoa, rasvaa, tomusokeria). Vielä hieman koristetta päälle ja siinä se oli – herkkulakollisen herkkukakku :D Makeaa mutta ah niin hyvää. Ehkä kuitenkin suosittelisin tekemään tämän kakun ihan peruskuivakakkuna ilman sen kummempia kuorrutteita – äärettömän hyvää kahvikupillisen seuraksi.

 

Että sellainen hairahdus… voisi niitä kai pahempiakin tässä elämässä olla. Nyt taas itseä niskasta kiinni ja herkuton tammikuu jatkukoon siitä mihin se perjantaina jäi… Mukavaa alkavaa pakkasviikkoa kaikille! Niin ihanaa kun näkee välillä aurinkoakin!