kolmisenkymmentä kysymystä (part two)

Sunnuntaita täältä Tanssii tähtien kanssa -pyörteistä. En ole ohjelmaa muutamaan tuotantokauteen seurannut mutta nyt ollaan näemmä jumiuduttu tanssitytön kanssa television ääreen – sen verran kiinnostavia pareja on tänä vuonna tarjolla. Hannes ღ Tuure ღ

Mutta jatketaanpa tässä samalla eilen aloittamani kysymyspatteristo loppuun asti. Eli lisää random kysymyksiä – sekä vielä randomimpia vastauksia.

Oletko ollut ambulanssissa?
Kyllä kerran, toissavuoden marraskuun viimeisenä päivänä. Työkiireiden nostettua sykkeet hurjan korkeiksi tunsin outoja sydänoireita ja soitin ambulanssin. Kotona tehdyn tutkimuksen jälkeen, katsottiin parhaimmaksi kuljettaa minut sairaalaan tarkkailuun. Loppupeleissä sydämessäni ei ollut mitään vikaa vaan diagnoosi oli särkynyt sydän eli stressistä johtuneet sydänoireet.

Ollut sairaalassa?
Onneksi vain muutaman kerran. Yllämainitun yhden yön keikan lisäksi miltei kaksi viikkoa tyttöjen syntymän yhteydessä (ensimmäisen viikon ajan synnytyksen käynnistelyä huonoin tuloksin ja toisen viikon aluksi sektio) ja hetken poskionteloleikkauksen yhteydessä. Ainiin ja viikon ala-asteen ensimmäisellä luokka vatsavaivojen vuoksi.

Luistellut?
Apua, viimeksi koulussa eli hmm… reilut 30 vuotta sitten :D Tyttöjen ollessa pienempiä suunnittelin kyllä hankkivani luistimet mutta kummasti se vaan jäi.

Surffannut?
Never. Surffaaminen olisi kiinnostavaa mutta ääh, taitaa jäädä minulta kokematta. Jos edes suppailua saisi joskus kokeiltua…

Ollut risteilyllä?
Tukholmaan ja Tallinnaan on tullut risteiltyä jokunen kerta mutta missään muualla en ole risteillyt, valitettavasti. Haaveilen kyllä niin Välimeren kuin Karibiankin risteilyistä… ehkä vielä joskus.

Ajanut moottoripyörällä?
Kunnon moottoripyörällä en ole ajanut ikinä, enkä edes ollut kyydissä. Sen sijaan pappamopolla olen nuoruudessani hurruuttanut menemään. Paskarinkejäkin osasin tuolloin aikoinaan tehdä :D

Ratsastanut hevosella?
Vaikka nuoruudessa tuli luettua jokaikinen Merja Jalon kirja, en silti ole ikinä ratsastanut – eikä minun ole edes tehnyt mieli ratsastaa. Hevoset eivät vain ole se mun juttu.

Aamu vai ilta?
Sekä että! Olen sekä aamu- että iltavirkku. Rakastan varhaisia aamuja muun perheen vielä nukkuessa – tosin nykyään saan viettää aamuhetket harvemmin yksin ilman Väinöä. En niinkään pidä talviaamuista mutta valoisat kesäaamut ja linnunlaulu, ihan parasta ღ Ja ne valoisat kesäillat myös ღ Olen aina ollut aikamoinen yökukkuja, jo kouluajoista lähtien. En vaan kertakaikkiaan malta mennä nukkumaan milloinkaan ennen puoltayötä. Nytkin minulla on vielä tämä blogipostaus vaiheessa ja sen jälkeen pari tv-ohjelmaa odottamassa… Onneksi pärjään suht vähillä unilla – siitä kertonee sekin, että herään aina suht pirteänä.

Kahvi vai tee?
Tämä on helppo. Kahvi. Maidolla. Ihan sellainen perussuodatinkahvi ja normaali sininen (tai rasvaton!) maito. En kaipaa arkena sen kummempia tai hienompia kahvielämyksiä. Siksi onkin ihanaa käydä välillä kahviloissa juomassa latte tai cappuccino. Toki en pistäisi ollenkaan vastaan jos meillä olisi kahvikone, edes sellainen pieni kapselikone. Hetken meillä moinen olikin kunnes se hajosi.

Paras piirakka?
Onkohan kyseessä suolainen vai makea piirakka… Makeista paras lienee ehkä maailman helpoin ja aina takuuvarmasti onnistuva raparperi/mustikka/omenapiirakka – aivan sama mitä tähän piirakkaan laittaa, se onnistuu ja maistuu aina. Suolaisia piiraita olisi ihana leipoa enemmänkin sillä ne ovat niinikään maistuva tarjottava myös vieraille.

Lempiväri?
Musta, valkoinen, nude, harmaa. Siinä ehkä ne takuuvarmat lempparit vuodenajasta ja muotivirtauksista riippumatta. Välillä yritän kaikkea muuta, palatakseni jälleen tuohon tuttuun, turvalliseen ja toimivaan kombinaatioon. Tällä hetkellä pakkaa sekoittavat kaikki erilaiset ruskean sävyt… ja niin uskomatonta kuin se onkin, olen näemmä lämmennyt ruskealle. Vaikka en sitä ikimaailmassa olisi uskonut enää tapahtuvan…

Paras vuodenaika?
Vaikka syksyn lapsi olenkin, on pakko sanoa alkukesä. Touko-kesäkuu kun luonto on vehreimmillään ja kauneimmillaan – ja päivät pisimmillään. Rakastan kyllä myös talven paukkupakkasia ja lunta ღ Syksyn pimeydestä en sen sijaan pidä yhtään – vaikka kirpeänraikkaista syysaamuista, ruskasta ja omenan tuoksusta pidänkin.

Kissa vai koira?
Kissa. Rakastan kissojen luonnetta ja omapäisyyttä. Kissan ajatusmaailmaa siitä kuinka ”tuo ihminen tekee kaiken vuokseni, olen jumala” vs. koiran ajatusmaailmaa ”tuo ihminen tekee kaiken vuokseni, hän on jumala”. Ehkä juurikin tuosta syystä tuntuu niin mukavalta kissan hypätessä syliin kehräämään… koska tietää sen olleen kissan oma valinta, ei miellyttämisen halusta tehty juttu.

Viimeisin puhelu?
Hahaa näemmä vanhan blogituttuni Johannan epähuomiossa eilisiltana soittama instagram-videopuhelu :D Enpähän ole aiemmin tiennyt tuollaisenkaan olemassaolosta… Sitä aiemmin soitin äidilleni. Ellei työpuheluita lasketa, en juurikaan juttele puhelimessa kuin äitini tai isäni kanssa. Oman perheen kesken viestimme useimmiten WhatsAppin perheryhmässämme.

Viimeisin viesti?
Viimeisimmät viestit vaihdoimme juuri hetki sitten tanssiäitien kesken, tulevan viikon tanssikyydeistä sopien.

Sellaisia vastauksia tällä kertaa. Tarkoitukseni oli silittää vielä tänään pyykkiäkin mutta kellon lähestyessä puoltayötä taidan jättää pyykit suosiolla odottamaan huomisiltaa ja siirtyä suoraan television ääreen. Josko sitä malttaisi mennä nukkumaankin puolen yön maissa, aamulla kun on jälleen aikainen herätys jotta ehtii ajoissa toimistolle ennen aamupalaveria… Kauniita unia ja oikein mukavaa alkavaa viikkoa! Miten ihmeessä huomenna muka on jo lokakuu?!

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*