takinkääntäjä Italiassa

Sunnuntain myöhäisiltaa! Niin näemmä mennä vilahti lähes viikko poissa kotoa ja blogista. Tuntuu kuin vasta eilen olisimme olleet lähdössä kohti showtanssin em-kisoja Genovaan, Italiaan – ja nyt tuo ihana reissu on jo takana. Itseasiassa tänään ehti olla jo toiset tanssikisatkin täällä kotikulmilla… Olen menneen viikon aikana onnistunut saavuttamaan niin täydellisen lomamoodin, että huomisaamuinen töihin meneminen tuntuu aivan utopistiselta ajatukselta! Voi mitenkähän sitä onnistuisi säilyttämään tämän saman ihanan kesäfiiliksen vaikka oikeaan kesälomaan onkin vielä monta viikkoa?! Kunpa kelit säilyisivät tällaisinä niin fiiliskin säilyisi helpommin – varsinkin kun ollaan jo aivan lasten kesäloman kynnyksellä…

En oikeastaan edes ymmärrä miten tuo tiistaista perjantaihin kestänyt reissu saattoikin saada minut tällaiseen lomamoodiin – ja tehdä näin hyvää! Hyvä muistutus siitä, ettei aina tarvitse viikon lomareissua päästäkseen irti arjesta ja töistä. Muutamakin päivä aivan muissa ympyröissä riittää – ainakin aina välillä. Samalla reissu oli myös muistutus siitä, kuinka ihanaa matkailu onkaan – lentopelkoa lukuunottamatta (siitäkin taas selvittiin vaikka aikas mielenkiintoinen menomatka olikin, siitä lisää myöhemmin). Ja kuinka ihanaa on tutustua aivan uusiin kaupunkeihin ja paikkoihin! Ennen reissua suhtauduin jokseenkin skeptisesti matkakohteeseemme Genovaan – enhän ensinnäkään ole italia-ihminen enkä muutenkaan lämmennyt kaupungille siitä lukiessani. Vaan kuinkas sitten kävikään… liekö syynä loistava matkaseura (kiitos vielä sekä tanssitytöille ja opelle sekä muille äideille ღ ) vai mikä, mutta taisin kuulkaas mennä hitusen ihastumaan Genovaan…  ღ

Ensisilmäyksellä kaupunki tosin vaikutti hieman nuhjuiselta ja sekavalta mutta pikkuhiljaa aloin nähdä ränsistyneempien talojen lomassa mitä upeampaa arkkitehtuuria. Ei voinut kuin ihailla noita koristeellisia vanhoja rakennuksia – miten joskus on viitsittykin nähdä vaivaa kaikkien noiden tuhansien yksityiskohtien eteen! Ihastustani lisäsi se tosiseikka, ettei Genovassa juurikaan kuullut muuta kuin italian kieltä – turisteihin törmäsi äärimmäisen harvoin. Ravintoloissa tilasimme suht sokkoina sillä tarjoilijat eivät osanneet juurikaan englantia, emmekä me italiaa. Aamupalalla kävimme samoissa kahviloissa paikallisten kanssa, nauttien mitä parhaimmat focacciat ja cappuccinot. Asuntomme sijaitsi aivan loistavalla paikalla, lähellä kaupungin vilkkainta keskustaa. Astuessamme ulos ovesta, olimme keskellä italialaista elämänmenoa… ihan parasta! Ehkä vaadittiin juurikin tällainen ei-turistikohde jotta minussa heräsi pieni Italia-fani :)

Näitä kuviahan riittää joten seuraavaksi tarkemmin itse kaupunkia sekä tarinaa tanssikisoista… Tosin taas huomasin saman hassun ilmiön mitä aiemminkin – mitä enemmän jaoin intastoryssa kuvia ja tunnelmia tanssikisoista, sitä enemmän seuraajia minulta lähti… No can do, haluan silti jakaa myös niitä itselleni tärkeimpiä juttuja – en ainoastaan sellaista sisältöä mikä seuraajia eniten miellyttää ;)

Mutta nyt, näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Koska lähtöyönä en nukkunut minuuttiakaan, on univelkaa edelleen sen verran, että nyt on syytä harkita nukkumaanmenoa. Vaikka en millään malttaisikaan missata tätä ihanaakin ihanampaa valoisuutta. Kyllä kesä (ja loma) on ihmisen parasta aikaa!

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*