syyskukat (ja kissa ja kickoffit)

Melkein perjantai – tuntia vaille ;) Miten sitä nykyään voikaan näin odottaa perjantaita..?! Sitä ihanaa tunnetta kun tietää, ettei kelloa tarvitse seuraavana aamuna laittaa herättämään, ainakaan vielä aamukuudelta…

Huomisiltana tiedossa firman kickoffit, alkaen heti työpäivän päätyttyä ja jatkuen niin pitkään kuin kukin jaksaa bilettää :) Itse olen vielä kahden vaiheilla, jaksaako mennä vai ei… huomaan joka kerran toistavani samaa ajatuskaavaa – ensin tuumin etten todellakaan viitsi mennä, sitten pippaloitten lähestyessä mietin että miksikäs ei (ja josko kerrankin, pitkästä aikaa vetäisi vallan p..t olalle), ja sitten loppuviimeksi on taas tunne etten jaksakaan mennä, tai jos menen niin menen autolla jotta pääsen helposti kotiin…

Nyt olen siis ”jospa sittenkin menisin omalla autolla” fiiliksillä. Toisaalta tekisi takuulla hyvää relata ihan kunnolla, ilman sitä autoa. Mutta sitten taas, miten sitä näin vanhemmiten(?) on tullutkin niin mukavuudenhaluiseksi ettei haluaisi tuhlata yhtään vapaapäivää itseaiheutettuun päänsärkyyn tai vetämättömään oloon. Huoh. No, kerron viimeistään lauantaina mihin lopputulokseen tulin illan suhteen… :)

Kiireisen viikon aikana olen sentään ehtinyt heittää kuihtuneet kesäkukat veks (kuka muu unohtaa kastella kesäkukkiaan näin elokuussa / loppukesästä…?) ja istuttaa tilalle syyskukkasia. Koristekaaleja olisin halunnut mutta kun en löytänyt tarpeeksi isokokoisia, tyydyin tuollaisiin runkokrysanteemeihin. Saas nähdä kauanko kestävät… ovat mielestäni kauneimmillaan nyt kun kukat ovat vasta nupussa.

Mutta nyt hetkeksi tv:n ääreen rentoutumaan ennenkuin viritän herätyskellon soimaan viimeistä kertaa tällä viikolla :)