don´t stress, do your best

Torstai-iltaa! Sanotaan, että torstai on toivoa täynnä mutta tänään ei siltä ole tuntunut. Ainakaan poskiontelotulehduksen ja päänsäryn suhteen. Alan jotenkin olla ihan poikki tähän potemiseen – onko ihmekään kolmen viikon jälkeen. Ja tiedän, tässä vaiheessa olen itsekin jo sitä mieltä, että olisi kannattanut hakea sairaslomaa jo pari viikkoa sitten ja olisi todellakin kannattanut levätä. Toisaalta tiedän myös, että kun minulle tämä poskiontelovaiva iskee, se kestää jokaikinen kerta sen pari viikkoa – antibiooteilla tai ilman.

Tiedän myös, ettei poskiontelotulehdus ole se vaivoista pahin, kaukana siitä. Mutta jatkuva päänsärky on silti kohtalaisen kurja seuralainen. Olen yrittänyt vältellä buranan ottamista mutta sortunut siihen silti – se pahus kun tuntuu olevan ainoa lääke, joka oloa helpottaa. Niin turvotusta poskionteloissa kuin päänsärkyä. Mutta samalla tuo lääke nostaa verenpainetta. Ja niinhän siinä näemmä jälleen kävi. Olen muutaman päivän ihmetellyt miten niskani voikin olla aivan totaalijumissa, niin ettei pääni juurikaan käänny suuntaan eikä toiseen. Miten päätä voi särkeä tauotta. Ja miten rintaa voikaan puristaa. Kunnes tajusin mitata verenpaineeni – todetakseni alapaineen huitelevan taivaissa.

Tänään sain vihdoin aikaiseksi varata ajan lääkärille. Josko saisin edes jotain helpotusta poskionteloihini, relaksanttia niskoihin… mitä vaan! Aikaa varatessani sain tosin ensin hoitajalta vinkiksi hoitaa niskani kuntoon liikunnan avulla – ja päänsäryn ottamalla buranaa… Onneksi suostui kuitenkin lopulta varaamaan ajan myös lääkärille. Hoitaja kyseli kyllä myös onko minulla stressiä – että olisiko kaikki lopulta stressiperäistä. Jäin oikein itsekin miettimään asiaa sillä olen kuvitellut, etten tällä hetkellä stressaisi mistään. Mutta no, stressaanhan minä, vähän kaikesta. Töissä milloin mistäkin (järjettömästä kiireestä, toimenkuvien pyörittelystä, yt:sta), ja toki tällä hetkellä myös blogini kohtalosta. Vaikka kuinka yrittäisin uskoa siihen, että kaikki menee kuten on tarkoitettukin. Ostin tuon kuvissa näkyvän kalenterin / muistikirjankin taannoin ihan puhtaasti kannen tekstin perusteella. Don´t stress, do you best. Tuon kun muistaisikin joka päivä!

Myöskään tämä koneen äärellä istuminen ei luonnollisestikaan tee ololle eikä niskoille hyvää. Joten nyt suunta sohvalle Idolsin pariin. Onneksi huomenna on perjantai!