Nämä asiat työelämässä aiheuttavat masennusta – katso, kuulutko riskiryhmään

Masennusriski kohoaa, jos työpäivät venyvät jatkuvasti ja työstressi kasautuu. Jatkuva stressi lisää Työterveyslaitoksen mukaan masennusriskiä pahimmillaan jopa 80 prosenttia.

Pitkää työpäivää tekevät ovat riskissä sairastua masennukseen. Yli 55 tuntia viikossa töitä tekevillä on peräti 11 prosenttia suurempi masennusriski verrattuna tavallista, noin 35-40 tuntista viikkoa tekeville.

Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan erityisesti yrittäjät ovat riskiryhmässä.

– Yrittäjistä yli 40 prosenttia tekevät normaalia pidempää työpäivää. Tavallisista palkansaajista normaalia pidempää työpäivää tekee vain noin 10 prosenttia, kertoo tutkimusprofessori Marianna Virtanen Työterveyslaitokselta.

Pitkä työpäivä ei kuitenkaan aina automaattisesti tarkoita sitä, että tuloksena olisi burnout. Kannattaa pitää mielessä, että työn määrä ja kuormitus on hyvin yksilöllinen kokemus.

-Kaikille pitkät työpäivät eivät välttämättä aina lisää stressiä. Jotkut ihmiset tekevät pitkää työpäivää omasta tahdostaan ja työnteko on heille mielekästä, Virtanen sanoo.

Lue myös: Selkäkipu johti työpaikan vaihtoon: ”Esimies ei sietänyt sairauslomiani”

Stressi pahenee paineesta ja vaatimuksista

Yksi iso syy kasvaville mielenterveysongelmille on työn vaatimusten kasvava määrä suhteessa työntekijän omiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Jatkuva kiire ja suorituspaineet, epäselvät tehtävänannot, vaikutusmahdollisuuksien vähyys, kontrollin puuttuminen ja itseohjautuvuuden vaatimukset ovat kaikki stressiä aiheuttavia asioita.

Stressi voi aiheuttaa pitkittyessään vakavia mielenterveyden häiriöitä ja jopa työkyvyttömyyttä.

– Työtehtävä joka on toiselle sopivan vaativa, voi toiselle ollakin ylivoimainen hänen voimavaroihinsa nähden, Virtanen sanoo.

Lue myös: Ahdistus vai normaalia stressiä? Joskus niitä on vaikea erottaa toisistaan

Työhön kuulumattomat tehtävät kuormittavat

Nykyajan työelämässä tehostus on päivän sana ja runsaiden yt-neuvottelujen myötä työtehtäviä on karsittu ja yhdistelty. Tämä aiheuttaa lisää paineita, sillä työpäiviin saattaa tulla tekemistä, joka ei liity varsinaiseen työtehtävään.

Kun töissä on runsaasti työhön kuulumattomia tehtäviä tai joutuu tekemään monia asioita samanaikaisesti, lisääntyvät sekä uni- että muistiongelmat.

Kun töissä on runsaasti työhön kuulumattomia tehtäviä tai joutuu tekemään monia asioita samanaikaisesti, lisääntyvät sekä uni- että muistiongelmat.

-Työhön kuulumattomat tehtävät ovat esimerkiksi niitä, että jos vaikkapa kopiokone menee rikki, sitä korjaa tutkimusprofessori. Ne ovat työtehtäviä, jotka eivät kuulu varsinaiseen toimenkuvaan, mutta ne täyttävät koko työarjen, kuvailee Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija ja dosentti Ari Väänänen.

Myös niin sanottu multitasking eli monen asian tekeminen samaan aikaan lisää melko paljon keskittymis- ja muistihäiriöitä sekä unettomuutta ja häiriöitä.

Eriarvoisuus mielenterveysasioissa ongelma

Työelämä on muuttunut viimeisen 50 vuoden aikana paljon. Nykyään työelämä vaatii ihan erilaista sosiaalista ja emotionaalista panostusta kuin vielä 1970-luvulla. Työikäinen väestö on myös osin eriarvoisessa asemassa mielenterveysasioissa ja niiden hoidossa.

Esimerkiksi työntekijämiehet käyttävät mielenterveyslääkkeitä erittäin vähän, mutta heidän riskinsä joutua sairaalahoitoon mielenterveyssyistä on korkeammalla kuin muilla miehillä.

-Myös maantieteellisillä alueiden välillä on eroja. Esimerkiksi, kun tutkimme uudentyyppisten depreassiolääkkeiden leviämistä, havaitsimme, että ne on otettu ensin käyttöön pääkaupunkiseudulla koulutetussa väestönosassa -sitten vasta muualla Suomessa, Väänänen kertoo.

Lähde: Miten mielenterveys kestää työssä? -tiedotustilaisuus 11.4. Työterveyslaitoksella

Lue myös: 

Nappaa avaimet stressinhallintaan

Näin saat työstressin kuriin – aivosi kiittävät

Tilaa Idealistan uutiskirje!

Saat sähköpostiisi suoraan monipuoliset treeni-, kauneus- ja hyvinvointijutut.

Toimitus suosittelee

Pin It on Pinterest