Se paras paikka

Pienempänä kiersin kirpputorit kaukaa, sillä mielestäni sieltä sai vaan pääkivun. Tämä hassu ajatus on kulkenut mukanani tähän ikään saakka, ja mun kirpputorikäynnit voi laskea yhden käden sormilla. Jotenkin ne kaikki erilaiset hajut ja tuoksut sekoittuvat sellaiseksi sekametelisopaksi, jota on vaikea sisäistää.

En tiedä, mitä mulle on tapahtunut, mutta tämä kaikkea glitteriä ja timantteja rakastava sisustaja on tehnyt täyskäännöksen ja alkanut rakastaa kaikkea vanhaa. Vanhat huonekalut, kuluneet pinnat ja mummolasta löydetyt astiat ovat nykyisin aarteita mulle. Tämän myötä oon löytänyt ihan uuden kirpputorikävijän itsestäni ja voisin viettää tuntikausia haahuillen ja hypistellen erilaisia purnukoita siellä. Viikonloppuna vietettiinkin monta tuntia siskoni kanssa ympäri Helsinkiä kierrellen kirpputoreja. Mikä ihana tunnelma niissä on! Pääkipu ei tosin ole laantunut, mutta ehkä se on vaan kuviteltua. 😉

Kotimme on myös muuttunut tämän villityksen mukana. Tekokukat ovat vaihtuneet oikeisiin kasveihin ja ne ovat myös jollain tsägällä pysyneet hengissäkin(avopuolisoni tosin kastelee ne vähäisetkin tekokukat mun ollessa ulkomailla, sillä niitä on vaikea erottaa, eikä hän halua kasvien kuolevan 😀 <3).

Välillä on tullut itsekin tartuttua maalisiveltimeen, mutta suurin apuni on ollut mun iskä, joka tarttuu mun hulluihinkin ideoihin mukaan, ja tekee mun lähettämistä kuvista konkreettista (vasaraskilssit kun jäi johonkin). Tämä sisustusprosessihan ei ole ikinä valmis, mutta niin kivaa tämä on, ettei se saakaan ikinä valmistua täysin.

Onko teillä antaa hyviä kirpputorivinkkejä? Mielellään sellaisia, missä on vanhoja esineitä ja huonekaluja. Vaatekaapeissa tornit ovat liian korkeat.

xo Sar