Maija kertoo raskauden vaikutuksista kehoon: ”Keskivartaloni oli kuin makaronia”

Maija Vastamäelle jäi raskauden jälkeen kuuden sentin erkauma vatsalihasten väliin. Keskivartalossa ei ollut voimaa, ja hän pelkäsi pudottavansa vauvansa.

”Kun nostelin parin viikon ikäistä vauvaani Vilmaa, pelkäsin pudottavani hänet. Keskivartaloni oli kuin makaronia ja alaselkää särki.

Ensiapu löytyi vatsan ja lantion alueelle sidottavasta Belly Bind -liinasta. Käytin sitä pari kuukautta päivittäin ja tuen ansiosta Vilman kanto-ote tuntui napakammalta.

Äiti-vauva-ryhmässä joku mainitsi sanan erkauma, ja surffasin sen mittaamisohjeet netistä. Tunnustelin vatsalihaksiani makuulla ja päättelin niiden olevan palautuneet. Onneksi asia jäi kaivelemaan ja varasin ajan äitiysfysioterapiaan erikoistuneelle fysioterapeutille.

Lue myös: Treenaava äiti, tunnista vatsalihasten erkauma

raskaus
Sinnikäs jumppa fysioterapeutin ohjein palautti Maijan vatsan jopa litteämmäksi kuin ennen raskautta.

Erkauma yllätti

Tuomio oli tyly: yli kuuden sentin erkauma. Aloin tehdä viitenä iltana viikossa vartin verran erkaumaa kuntouttavia harjoituksia olkkarissa. Jumppa koostui syviä ja lantionpohjan lihaksia jännittävistä ja rentouttavista liikkeistä. Ne vahvistivat jännesaumaa ja palauttivat erkaumaa. Apuna käytin putkirullaa ja jumppapalloa.

Fysioterapeutin yksityiskohtaisten ohjeiden avulla opin jännittämään vatsalihaksia yhteen ja aktivoimaan lantionpohjalihaksia. Pienillä ja helpoilla liikkeillä oli jymyvaikutus. Jo parin kuukauden kuluttua jännesauma vatsalihasten välissä oli tiivistynyt ja erkauma pienentynyt. Neljässä kuukaudessa se oli hävinnyt.

Selkäkivut katosivat, ja sain litteän vatsan – paremman pyykkilaudan kuin koskaan ennen, vaikka olin kuinka elämässäni vatsoja rutistanut.

Fysioterapeutin vinkistä aloin kumartelun sijaan kyykätä nostellessani Vilman tavaroita. Päivässä tulee helposti sata kyykkyä leluja poimiessa ja tyttöä nostellessa. Kiinnitin huomiota myös ryhtini parantamiseen. Voimakas keskivartalo helpotti arkitohinaa, kun piti toisella kädellä pukea touhukasta vauvaa ja toisella noukkia kamoja kassiin.

Lue myös: Miten palata liikkumaan synnytyksen jälkeen

raskaus
Maija on huomannut, että vaikka omat liikuntahetket olisivat lyhyitä, niistä kertyy päivän aikana paljon hyvää oloa.

Kantoliinan kanssa lenkille

Vilman vauvavuoden ajan heräilin öisin 45 minuutin välein. Päivisin kaipasin liikuntaa, mutta leposykkeeni huiteli taivaissa kaikesta valvomisesta. Olo vastasi ylikuntotilaa.

Harmitti, kun äitikaverit pääsivät treenaamaan, mutta itse en jaksanut. Pari sinnikästä raskauskiloakin ärsyttivät. Välillä oikein säikähdin väsyneenä esiin puskevia vihantunteitani.

Tarvitseva vauva vei elämän ytimeen. Ei auttanut kuin hyväksyä elämän kapeneminen, koska vauva oli kuitenkin maailman ihanin juttu.

Vauvavuoden pelastus oli kantoliina. Kannoin Vilmaa vartalooni kiedotussa pitkässä liinassa, kun imuroin tai kokkasin. Tein vauva liinassa myös pitkiä, rauhallisia kävelylenkkejä. Myöhemmin siirsin Vilman liinassa selkäpuolelleni ja puolen tunnin, tunnin päivittäinen reipas kävely paino selässä alkoi kuin varkain kohottaa kuntoa.

Lue myös: Aivotkin rentoutuvat kävelyllä

Kroppa tuntuu taas omalta

Vilman ollessa 1,5-vuotias kroppani tuntui taas omalta. Raskaat imetysrinnat eivät enää olleet tiellä, ja parempi uni palautti. Hankin kortin lähisalille, ja mieheni tultua töistä lähdimme vuorotellen treenaamaan. Liikunta virkisti hetkellisesti, mutta aikataulutettu elämä ahdisti.

Päätinkin satsata arkiliikuntaan. Teen 45 minuutin sauvakävelylenkkejä Vilma selässä ja vedän tyttöä pulkassa. Hankimme kotiin puolapuut ja voimistelurenkaat. Kun Vilma kiipeilee, teen vatsoja ja punnerruksia. Legoleikeissä venyttelen ohimennen takareidet ja pakarat. Pienenkin jumpan jälkeen ryhti on parempi, olo itsevarmempi ja mieliala kohonnut huimasti.

Maanantaisin käyn yin-joogassa ja perjantaisin terapiatenniksessä. Pelikaverini kanssa puramme palloa läiskiessämme viikon patoumat ja haaveilemme mojitoista Balin auringon alla.

Vauva-arki lakaisi kaiken suorittamisen ja kontrollin liikkumisestani. Osaan arvostaa jokaista sykkeenkohotushetkeä ja liikkumisesta saatua iloa. Pakonomainen päteminen on karissut, niin liikunnassa kuin koko elämässäkin.”

Lue myös:

Näin pää pysyy koossa, kun raskaus laittaa treenit tauolle

”Huusin miehelleni, että vihaan raskaana olemista”

Raskausajan ruokavalio ja liikunta: näin pidät huolta itsestäsi ja lapsestasi

 

Teksti
Kuvat Mari Lahti

Toimitus suosittelee

Pin It on Pinterest