Upea auringon valtakunta Peru – nämä paikat sinun on nähtävä!

Vaikka määränpäänä on Machu Picchu, inkojen legendaarinen rauniokaupunki Perussa, on turha kiirehtiä. Matkan varrella on kiehtovaa vuoristoseutua perinnekylineen ja inkoista muistuttavine kohteineen.

Machu Picchu

Mikä?

Machu Picchu rakennettiin 1400-luvulla. Se saattoi olla inkakuninkaan kesäpalatsi tai kaupunki, tarkkaa käyttötarkoitusta ei tiedetä. Mysteeri on sekin, miksi se hylättiin 1530-luvulla espanjalaisten valloittajien saavuttua; he eivät sinne koskaan päätyneet. Yhdysvaltalainen tutkimusmatkailija Hiram Bingham löysi viidakon kätkemät rauniot vuonna 1911. Ne ovat Unescon maailmanperintökohde.

Miten?

Ollantaytambosta mennään Machu Picchu puebloon junalla. Junaliput voi ostaa netistä tai asemalta Peru Railin toimistosta. Cuscosta on myös suora junayhteys Machu Picchu puebloon (matka kestää kolme tuntia suuntaansa) – yhteyttä kannattaa hyödyntää paluumatkalla. Myös päiväretki Cuscosta on mahdollinen, mutta ei suositeltava: kiire pilaa kokemuksen ja sadekin voi yllättää. Pääsylippu raunioille kannattaa ostaa etukäteen netistä, sillä alueelle on päiväkiintiö. Voit ostaa lipun täältä.

Missä yöpyä?

Machu Picchu pueblon parhaita hotelleja on tyylikäs Sumaq.

peru-lampaat
Autoliikenne on laaksossa ja vuoristoteillä vähäistä, mutta matkantekoa saattaa hidastaa lammaslauma. Monet seudun asukkaat saavat yhä elantonsa perinteisestä maanviljelyksestä, joskin nykyään yhä useammat myös turismista.

Inca Písacin rauniolinnoitus kohoaa vuo­renharjanteella kolmentuhannen met­rin korkeudella, rotkojen piirittämänä. Vatsanpohjassa muljahtaa, kun katse­lemme näkymiä sen huipulta, Aurinko­temppelin jäänteiltä.

Ympärillä piirtyvät Andien puutto­mat rinteet. Kaukana alapuolella levittyy vehmas jokilaakso. Vieressä, pystysuorassa sei­nämässä, erottuu ikivanha hautausmaa kallio­rinteeseen kaiverrettuine koloineen.

Sijainti on huikea, kuten inkojen seremo­niakeskuksilla aina. Ne tehtiin mahdollisim­man korkeille paikoille, suojaan tulvilta ja lä­helle aurinkoa, heidän tärkeintä jumalaansa.

Vaikutuksen tekee myös rakennelmien tai­dokkuus. Suuret, sileiksi hiotut kivipaadet lomittuvat toistensa muotoihin ilman laastia niin tarkasti, että niiden väliin mahtuisi tus­kin hiussuortuvakaan.

Lue myös: Luksusloma Kanarialla – Tässä parhaat vinkit

peru-machupicchu

Mystinen Machu Picchu piilottelee yli 2400 metrin korkeudella, Urubamba-joen yläpuolella. Sen käyttötarkoitus on yhä mysteeri. Se saattoi olla uskonnollinen ja hallinnollinen keskus, kuninkaallinen lomanviettopaikka tai kunnon kaupunki. Sitäkään ei tiedetä, miksi se hylättiin.

Perinteistä maaseutua

Pisacin komeat rauniot ovat ensimmäinen asia, jonka näemme vuorten reunustamas­ta Urubamba-joen laaksosta. Luonnonkaunis perulainen maaseutu oli kauan sitten inkaval­takunnan ydinalueita viljelyksineen, asumuk­sineen ja palvontapaikkoineen. Seutu tunne­taankin paremmin nimellä Valle Sagrado, Pyhä laakso.

1200–1500-luvuilta juontuvat historialli­set miljööt ovat tallella, mutta niiden arvo on oivallettu vasta hiljattain. Laakso miellettiin pitkään vain kauttakulkuväyläksi matkalla Cuscosta, muinaisesta pääkaupungista, kohti mystistä Machu Picchua.

Mutta nyt tiet ovat hyvät ja nähtävyydet kun­nostettuja. Alueesta on kehkeytynyt matka­kohde itsessään.

Monet matkailijat poikkeavat laaksoon yhä pikaisesti, päiväretkellä. Me viivähdämme muutaman yön yli, sillä haluamme tutkia sitä omaan tahtiin. Machu Picchu voi vielä hetken odottaa.

Lue myös: Slovenia – monipuolinen matkailumaa

peru-pisacmarkkinat

Teiden varsilla ja toreilla myydään seudulle tyypillisiä käsin kudottuja villavaatteita ja -tekstiileitä, kuten puseroita, myssyjä, huiveja ja kangaslaukkuja. Illan viiletessä ne tulevat tarpeeseen.

Käsitöitä ja tsiljoonia tähtiä

Linnakkeelta laskeudumme alas Pisacin ky­lään. On sunnuntai, yksi viikon tärkeimmistä markkinapäivistä. Väkeä on paljon, mutta tun­nelma on leppoisa.

Pääaukiolla hyörivät knalli- ja lierihattuihin sonnustautuneet rouvat pikkulapsineen. Myyn­tipöydillä ja pressujen päällä tuoksuvat hedel­mät, vihannekset, yrtit ja leikkokukat. Asiakkaat kantavat selässään riemunkirjavia kantoliinoja, joiden sisälle ostokset kääräistään.

Kujille levittyneissä kojuissa hehkuvat värik­käät villavaatteet ja -tekstiilit. Puserot, myssyt ja huivit näyttävät auringonpaahteessa tukahdut­tavilta, mutta illan tullen ne tulevat tarpeeseen.

Kietoudun uuteen villasaaliini, kun kei­nuttelen riippumatossa hotellin pihamaalla, keskellä hiljaista, harvaan asuttua maaseutua. Pään yllä tuikkii ihmeellinen yötaivas. Ohues­sa, puhtaassa vuoristoilmassa, kaukana katu-ja mainosvaloista tähtien tuike on maaginen.

Mukissani höyryää kokapensaan lehdistä uutettu mieto yrttitee. Mate de coca ei huu­maa, vaan lievittää vuoristotaudin oireita, kuten päänsärkyä. Pääni ei ole kipeä, mutta juoma sopii tunnelmaan. Hyödynsiväthän ko­kanlehtiä inkatkin aikoinaan.

peru-pisacmarkkinat

Pisacin kylässä pidetään laakson suurimmat markkinat. Lähiseudun maanviljelijät kauppaavat vihanneksia, yrttejä ja kukkia. Valtaosa kojuista on kuitenkin suunnattu matkailijoille. Niissä myydään villasta neulottuja vaatteita, värikkäitä kankaita, huopia, kasseja, puuesineitä ja muita käsitöitä.

peru-grillattuamarsua
Yrteillä täytetty, grillattu marsu on Perussa arvostettua ruokaa. Sitä saa monista ravintoloista, mutta erityisen hyvää sen kerrotaan olevan Lamayn kylässä, matkalla Písacista Urubambaan.

Viljelmiksi pengerretty rinteet

Seuraavana päivänä etenemme yhä hienom­piin maisemiin. Ajelemme taksilla maissivil­jelmien ja violetteina kukkivien kvinoapeltojen ohitse ylös vuorten kuvetta. Ylhäältä avautuu panoraama ikilumen peittämiin huippuihin.

Ylängöllä ihmettelemme Morayn kuvauk­sellisia maanpainaumia. Syvimmän montun sisärinteet on pengerretty kauttaaltaan alas­päin pieneneviksi säntillisiksi kehiksi, vähän kuin amfiteatterissa.

Olemme nähneet vastaavanlaisia, satojen vuosien takaisia pengerryksiä seudulla muual­lakin. Niitä on tehty sinne tänne rinteille, vil­jelysmaiksi ja eroosiota estämään. Nämä ovat kuin maisemataidetta.

Arvellaan, että Moray toimi koelaboratoriona, jossa inkat tutkivat erilaisten ilmasto-olosuhtei­den vaikutuksia viljelyskasveihinsa. Paikka on otollinen, sillä lämpötilaero kuopan pohjalla ja sen reunalla saattaa olla jopa 15 astetta.

Lue myös: Trinidad – Kuuban helmi Karibianmeren rannalla

peru-machupicchupueblo_4

Machu Picchu pueblon pienen ulkoilmakylpylän vesi saadaan kuumasta lähteestä.

Altaat sijaitsevat vehreiden vuorenrinteiden välissä, joen varrella.

peru-ollantaytambo

Menneen ja nykymaailman välissä

Pyhän laakson ilmapiiri on viehättävän van­hanaikainen ja seisahtunut. Ollantaytambon kyläkeskustassa se korostuu entisestään.

Mukulakivikujat ovat alun perin 1200-lu­vulta ja autoilta suljettuja. Niillä tulee vastaan rähjäisiä koiria ja kirjailtuihin perinnevaattei­siin pukeutuneita kyläläisiä. Kaikkialla tuok­suu savulle ja kypsyville aterioille.

1500-luvulla Peruun saapuneet espanja­laisvalloittajat omivat paikkakunnan inkoil­ta ja uudistivat talot kolonialistiseen tyyliin. Monien kotien seinissä erottuvat yhä suuret, hyvin muotoillut kivet. Uudisasukkaat hakivat ne kylää reunustavalta kukkulalta, temppeli­linnoituksesta, joka kilpailee hyvinkin komeu­dessaan Pisacin raunioiden kanssa.

Toisaalta kylään on ujuttautunut myös ny­kyaikaisempi elämä ravintoloineen. Monen matkailijan reitti Machu Picchulle kulkee paikkakunnan kautta. Autolla ei pääse pidem­mälle. Loppumatka on taitettava jalan, tai ju­nalla kuten mekin teemme.

Puolentoista tunnin junamatkaa siivittävät panhuilumusiikki ja yhä vehreämmiksi käy­vät näkymät. Pääteasemalla, Machu Picchu pueblossa, kasvillisuus uhkuu jo pilvimetsän runsautta ja kosteutta.

Matkailijoille tehty joenvieruskylä on vii­meinen yöpaikka matkalla rauniokaupunkiin. Määränpää lymyää korkealla kylän yläpuolel­la, vuoren päällä, näkymättömissä.

Lue myös: Nämä paikat inspiroivat – sisustusbloggaajien suosikkimatkakohdetta

peru-incapisacinrauniolla
Paikallisten perinneasut ovat värikkäästi kuvioituja. Paksut villavaatteet lämmittävät vuoriston koleudessa.

Häkellyttävä Machu Picchu

Bussi kiemurtelee aamuhämärissä ylös jyrkkää sademetsän peittämää vuorensivua. Matkan viimeisellä osuudella jännittää. Entä jos inko­jen maineikkain kaupunki onkin pettymys?

Ehdimme perille ensimmäiselle näköalata­santeelle juuri, kun päivän ensi säteet osuvat pilvien välistä rakennelmiin. Olemme saapu­neet Auringon valtakuntaan.

Istahdan kivelle kolmeksi vartiksi. Niin kauan kestää tallentaa näkymä ikuiseen muis­tiin. Vasta sitten lähden kipuamaan portaita, tutkimaan temppeleitä, kuninkaallista hautaa ja asumusten väleissä olevia käytäviä, joiden sokkeloisuus ei näy valokuvissa.

Kuvat eivät myöskään paljasta kaupungin hurjia korkeuseroja, turistien paljoutta eivätkä sitä, miten nopeasti sää vuorenharjanteella voi muuttua, paahteesta rankkasateeseen.

Mikään valokuva ei myöskään näytä maise­maa koko laajuudessaan ja mahtavuudessaan. Rauniokaupunki on täydellisen eristynyt, yk­sin keskellä loputtomiin jatkuvia vehreitä An­deja. Sijainti on epätodellinen.

Machu Picchulle tullessa kannatti kuiten­kin viivytellä. Ilman laaksossa vietettyjä päiviä paikka saattaisi tuntua vain ainutlaatuiselta nähtävyydeltä. Nyt se tuntuu myös osalta inko­jen tarinaa.

Lue myös: 5 erilaista rannikkoreittiä Etelä-Afrikassa

Pyhä laakso

Miten?

Cuscosta tehdään päiväretkiä laaksoon. Seutua on myös helppo tutkia omin päin vuokraamalla taksi ja vaikka opaskin, hinnat ovat kohtuulliset. Myös laakson hotellit järjestävät retkiä nähtävyyksille.

Missä yöpyä?

Laaksoon on avattu viime vuosina useita hyviä hotelleja luonnon helmaan. Perulaisen Casa Andina -ketjun Valle Sagrado -hotelli on miellyttävä ja kohtuuhintainen. Ylellisiä vaihtoehtoja ovat Tambo del Inka ja Hotel Rio Sagrado.

Lue myös:

Trooppista Rio de Janeiroa leimaavat hulppeat maisemat ja brasilialainen rentous

Hongkong ja Macao yllättävät monin tavoin

Kuuba voi viedä sydämen –  7 vinkkiä

Teksti
Kuvaaja Peppe Mancuso

Toimitus suosittelee