Onni löytyy tavallisesta arjesta – Psykologi: ”Älä ulkoista omia tunnevajeitasi muihin”

Organisaatipsykologi Pekka Järvisen mielestä ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita jostakin yksittäisestä asiasta, ovat onnellisempia kuin ne, jotka vain elelevät kiinnostumatta sen kummemmin mistään.

Pekka Järvisen onni lähti oikeastaan ruusuista. Hän kasvoi Pispalassa valtavan ruusutarhan keskellä Pyhäjärven rannassa. Pekan vanhemmat olivat puutarhanhoitajia. Pihapiirissä oli kanoja, kalkkunoita ja sikoja. Läheiseen Saunasaareen soudettiin paistamaan makkaraa, ja naapurit katsoivat toistensa lasten perään.

– Näin jälkeenpäin ajateltuna olen saanut elää idyllissä. Kasvuolosuhteet olivat hyvät, sain hyvän lähdön elämään.

Sitten on ollut vähän onnea, omaa ansiota – ja kiinnostus yksityiskohtiin. Järvisen mielestä ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita jostakin yksittäisestä asiasta, ovat onnellisempia kuin ne, jotka vain elelevät kiinnostumatta sen kummemmin mistään.

– Yksi ystäväni on kirjoittanut kirjan pöllöistä ja vesilinnuista. Hän kiipeää 300 pöntölle vuodessa, ja kun hän alkaa kertoa, mitä kaikkea on havainnut, siinä alkaa toinenkin innostua. Hän tietää asioista, joista moni ei tiedä mitään.

Positiivisuus on vaarallista, jos se ymmärretään niin, että huonot tunteet täytyy torjua.

Oman tien kulkija

Pekka on tyytyväinen, että on tehnyt elämässään omia valintoja eikä kulkenut virran mukana.

Teologiaa hän ei opiskellut uskonnollisista vaan filosofisista syistä ja ryhmäpsykoanalyytikoksi hän suuntautui siksi, että oli kiinnostunut työpaikan ryhmädynamiikasta.

Sittemmin hän on tehnyt mittavan uran organisaatiopsykologina ja kirjoittanut aiheesta useita kirjoja koskien yrityksen johtamista. Kouluttajana häntä on pidetty inspiroivana, koska hän on itse ollut niin valtavan innostunut aiheesta.

– Olen aina suhtautunut asioihin pohdiskellen. Minusta se tuo mielekkyyttä elämään, kun huomaa, että asiat kiinnostavat.

Lue myös: 31 askelta onnellisuuteen: ota käyttöön tämä positiivisuuskalenteri

Psykologi Pekka Järvisen mielestä onni löytyy tavallisesta arjesta.

Tunneyhteys itseen

Kun Järvisen perheeseen syntyi kolmas poika, perhehärdelli lähti niin sanotusti käsistä. Kaksi lasta oli vielä mennyt suhteellisen kivuttomasti, mutta yhtäkkiä yksi lisää muutti kaiken.

Siihen asti Pekka oli ajatellut olevansa luonteeltaan rauhallinen ja sopuisa, mutta löysi yllättäen itsestään kärttyisän puolen.

– Poltin päreeni ja turhauduin. Jouduin hyväksymään sen, että olen isä ja joskus hermostun.

Hyväksymisessä piilee Pekan mielestä suuri oivallus: se helpottaa, eikä omia tyytymättömyyksiään ja tunnevajeitaan tarvitse ulkoistaa muihin. Järvisen mukaan tunneyhteys itseen lisää tyytyväisyyttä elämään.

– Olisi tärkeää hyväksyä itsessään kaikenlaiset tunteet. Ne tulevat ja menevät. Negatiivisia tunteita on kaikissa meissä, ja niiden täytyykin olla. Positiivisuus on vaarallista, jos se ymmärretään niin, että huonot tunteet täytyy torjua.

Lue myös: Löytyykö onni tavarasta vai mitä siihen tarvitaan?

Todellisuus on tämä hetki

Viime vuosina  Järvinen on pohtinut erityisesti eläköitymistä. Hän on katsellut vaimon kiireettömiä aamuja todeten, ettei itse ole vielä valmis siihen. Erityisesti Järvistä mietityttää, mistä silloin voi löytää mielekkyyden elämään.

Hän on kirjoittanut siitä hyvin lämminhenkisen kirjankin Miten selvitä eläkepäivistä hengissä?

Työ on Järvisen mielestä tärkeä, koska elämään tulee sen kautta hyödyllisiä realiteetteja: Aikatauluja, käyttäytymisen vaatimuksia, taitoja ottaa huomioon toisia ihmisiä ja kestää konflikteja.

– Eläkkeelle jääminen huolestuttaa minua, koska muutos on niin valtava. Ei ole painetta, johon on tottunut. Tiedän, että aika täyttyy, mutta kyllä se aikansa vie.

Työn kautta elämään tulee hyödyllisiä realiteetteja: Aikatauluja, käyttäytymisen vaatimuksia, taitoja ottaa huomioon toisia ihmisiä ja kestää konflikteja.

Pekan mielestä onnellisuus on kaiken kaikkiaan aika vaikea asia.

Hän kuitenkin luottaa myös klassiseen elämä on tässä ja nyt -viisauteen ja palaa yhä uudestaan ruotsalaiskirjailija Håkan Nesserin luoman henkilöhahmon mottoon ”Ei koskaan tämän parempaa”.

Siihen, että elämä on arjessa tänään, ei onnenhetki vuoden päästä.

– Todellisuus on tämän hetken arkea. Se, että on aina ilo syödä kaurapuuro aamulla ja keittää kahvit.

Lue myös: Piilotteletko tai häpeätkö omaa vartaloasi? Näin opit hyväksymään sen

Onnen avaimet

1.Elämä on nyt eikä onnenhetki vuoden päästä.
2.Hyväksy negatiiviset tunteet itsessäsi.
3. Onnea on joka-aamuinen kahvi, kaurapuuro ja kiinnostus yksityiskohtiin.
4. Ei koskaan tämän parempaa.

Juttu on alunperin julkaistu Oma Aika -lehdessä 13/2017.

Lue myös:

Helena haluaa levittää ympärilleen iloa: Olen mieluummin onnellinen kuin oikeassa

Teksti
Kuva Jukka Rapo

Tilaa Idealistan uutiskirje!

Saat sähköpostiisi suoraan monipuoliset treeni-, kauneus- ja hyvinvointijutut.

Toimitus suosittelee