Nappaa avaimet stressinhallintaan

Stressikokemus on psykologinen, mutta sen monet vaikutukset ovat fyysisiä. Stressinhallintaa kannattaa siis opetella.

Stressinhallintaa tulisi kaikkien opetella, sillä jokainen meistä kärsii aika ajoin stressistä. Joskus stressistä voi olla hyötyäkin ‒ se voi siivittää meidät esimerkiksi työssä tai harrastuksissa yhä parempiin suorituksiin ja selviämme sen avulla tilanteista, joista emme uskoneet selviämme. Sen sijaan pitkittynyt, krooninen stressi on aina vakava terveysuhka.

Monelle stressin aiheuttajat liittyvät työhön. Työstressin aiheuttajia on lukuisia. Stressiä voivat aiheuttaa muun muassa työn merkityksellisyyden ja hallinnan puute, kohtuuttomat vaatimukset, tuen puute, ihmissuhdeongelmat, epäoikeudenmukaisuus, arvostuksen puute, epämääräinen työnjako sekä syyllisyys tekemättömistä töistä. Työmaailmassa stressinhallinta on avainasemassa.

– Kaikkein tärkeimpänä stressin ennaltaehkäisijänä pidän toimivaa esimies- ja alaissuhdetta, jossa keskusteluyhteys on kunnossa, sanoo yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Tapio Lahti Lääkärikeskus Aavasta.

Jatkuva kiire kuormittaa

Itselle sopimaton työ tai työttömyys, jatkuva kiire ja melu, suuri vastuu, perheongelmat tai äkilliset elämänmuutokset voivat viedä elimistön kohtuuttoman koville stressikierroksille.

Fyysiset oireet voivat tulla monelle yllätyksenä. Päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsa- ja selkävaivat sekä hikoilu ja flunssakierre voivat kaikki johtua stressistä.

Psyykkiset oireet kuten jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, muistiongelmat, unihäiriöt sekä vaikeus tehdä päätöksiä vetävät mielen matalaksi eikä mikään tunnu sujuvan.

– Vakavan stressitilan seurauksena tulevat masennus ja työuupumus. Ylitunnollinen työntekijä ei osaa rajata töitään, ja sisäisen motivaation keskeiset rakennuspalikat eli merkityksellisyyden tunne ja työn hallinta ovat hukassa, Tapio Lahti sanoo.

Viidennes stressaa enemmän kuin muut

Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan noin viidennes miehistä ja naisista kokee itsensä enemmän stressaantuneeksi kuin muut. Myös Terveys 2000 -tutkimus antaa samanlaisia tuloksia. Sen perusteella noin neljäsosalla aikuisväestöstä on stressiä.

9 avainta stressinhallintaan:

1. Jaa huolesi. Puhu stressistä läheisten, ystävien ja/tai työtovereiden kanssa. Pohtikaa yhdessä, mitä vaihtoehtoja sinulla on tässä tilanteessa. Huolien jakaminen keventää taakkaa. Jatkuvan murehtimisen tielle ei kannata lähteä. Murehtiminen vain pahentaa asiaa sekä altistaa masennukselle ja ahdistukselle.

2. Lataa akkuja. Voimakkaasti stressaantuneena ei muista niitä asioita, jotka ilahduttavat ja tekevät hyvää. Pohdi asioita, jotka lataavat akkujasi ja tekevät sinulle hyvää. Ota omaa aikaa aina kun tarvitset.

3. Liiku säännöllisesti. Liikunta lievittää masentuneisuutta, ahdistusta ja auttaa sietämään stressaavia ajanjaksoja.

4. Unohda alkoholi! Toisin kuin moni luulee, alkoholi ei sovi stressaantuneelle. Alkoholi väsyttää ja vaikuttaa mielialaan negatiivisesti. Se estää palauttavan unen, mistä seuraa päiväväsymystä.

5. Vaali ihmissuhteita. Onnellisuustutkimuksen mukaan tärkein henkisesti hyvinvoivia ihmisiä yhdistävä tekijä on se, että heillä on paljon sosiaalisia suhteita ja he viettävät aikaa ystävien, sukulaisten ja tuttavien seurassa. Hyvät ihmissuhteet myös ehkäisevät stressiä.

6. Tee hyviä tekoja. Hyvien tekojen tekeminen vahvistaa henkistä hyvinvointia ja tuo mielekkyyttä elämään sekä vahvistaa positiivista minäkuvaa. Usko tai älä, mutta se auttaa myös stressitilanteissa. Hyvät teot ovat pieniä arjen juttuja: ole kohtelias kanssaihmisille, kiitä ja hymyile.

7. Työolot kuntoon. Neuvottele työtilanteesta esimiehesi kanssa. Uskalla pyytää apua, kun tarvitset. Aseta työasiat tärkeysjärjestykseen ja vedä selvät rajat työ- ja vapaa-ajalle. Jokaisella on oikeus stressittömään vapaa-aikaan.

8. Muista huumori! Huumori on hyvä stressiä ennaltaehkäisevä keino, mutta liian stressaantunut ja uupunut ei jaksa nauraa.

9. Kaikki on tilapäistä. Stressaavissa tilanteissa on hyvä muistaa, että kaikki päättyy aikanaan. Lause ei ehkä lohduta kroonisessa stressissä räpiköivää, mutta se voi olla hyvä ohjenuora ennaltaehkäisevässä mielessä ja vähemmän stressaavassa tilanteessa.

Lähde: Duodecim, Terveyskirjasto

Asiantuntijana: Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Tapio Lahti Lääkärikeskus Aavasta.

LUE MYÖS:

Näin pidät huolta jaksamisestasi

Lihottaako stressi?

 

 

Toimitus suosittelee

Pin It on Pinterest