Unohteletko asioita? Kyseessä voi olla muutakin kuin alkava muistisairaus.

Muistisairaus pelottaa, mutta muistihäiriöt voivat olla myös merkki liiasta kiireestä ja stressistä.

Avaimet hukassa, uusien työkavereiden nimet hakusessa eikä muistikuvaa eilisessä kokouksessa sovituista asioista. Kuulostaako tutulta?

Suurin osa meistä kärsii jossain vaiheessa elämää unohtelusta ja muistamattomuudesta. Syy ei aina kuitenkaan ole muistisairaudessa, vaan unohtelu voi kieliä myös stressistä, huonosta nukkumisesta tai epäterveellisistä elämäntavoista. Mikäli unohtelut lisääntyvät ja vaikeuttavat jokapäiväistä elämää, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Ihminen unohtaa osan asioista pysyäkseen järjissään

Muisti on monimutkainen järjestelmä. Muistijälki syntyy, kun hermosolut verkostoituvat uusilla tavoilla ja aivoissa tapahtuu sen myötä pysyviä muutoksia. Muistaminen ja oppiminen ovat hermoston uudelleen järjestäytymistä.

Muisti koostuu erilaisista osista, kuten tapahtumamuistista, tietomuistista ja taitomuistista. Työmuisti on herkin häiriöille: se reagoi stressin, masennuksen tai kiireen vaikutuksille. Se on kuin tietokoneen työpöytä – siinä säilytetään ainoastaan sillä hetkellä työn alla olevia asioita. Kun työ on tehty, asiat tallennetaan kovalevylle eli pitkäkestoiseen muistiin – tai unohdetaan.

Parhaiten muistissa säilyvät asiat, jotka ovat kiinnostavia, ja joille on annettu tarpeeksi huomiota. Aivoihin tulevasta informaatiosta vain pieni siivu on niin tärkeää, että sitä kannattaisi muistaa. Ilman unohtamisen taitoa maailma jäsentyisi meille kaoottisena tulvana asioita, joiden tärkeysjärjestystä ja merkitystä olisi vaikea jäsentää. Ihminen toisin sanoen unohtaa pysyäkseen järjissään.

Unohtaminen on aivojen tehokkaan toiminnan tae, mutta sivutuotteena tulee myös harmittavia unohteluja, esimerkiksi sovittujen tapaamisten tai avainten unohtamiset. Tyypillisesti kyse on siitä, että asioiden muistista hakeminen ei suju odotetulla tavalla. Tämä voi johtua siitä, että mieli on kiireen vuoksi liian täynnä muita asioita.

– Muistissa tapahtuu muutoksia koko elämän ajan. Unohtamisia tapahtuu kaikenikäisillä, eikä siitä kannata huolestua. Jos unohtelu ja muistamattomuus alkavat häiritä arkea sekä työntekoa, syy kannattaa selvittää. Usein taustalla on joku inhimillinen tekijä, kuten avioeron, stressin, menetyksen tai sairastamisen kaltainen kriisi – harvoin on kyse varsinaisesta muistisairaudesta, työterveyspsykologi Heikki Särkelä Lääkärikeskus Aavasta sanoo.

Aivot vaativat huolenpitoa toimiakseen

Toimivan muistin ja vireän aivotoiminnan vuoksi aivoterveydestä kannattaa pitää huolta.

– Hermoston terveydestä tulee huolehtia läpi elämän. Tässäkään asiassa ei ole oikotietä. Ei auta, että päättää sitten eläkkeellä liikkua ja olla stressaamatta. Terveyskäyttäytyminen on vuosien aikana kumuloitavaa pääomaa ja ihan puhtaasti rakenteellisella tasolla olevaa, esimerkkinä verisuoniston terveys, Heikki Särkelä muistuttaa.

Jokapäiväisessä elämässä aivoterveydestä huolehtii parhaiten säännöllisellä liikunnalla, tasapainoisella ja terveellä ravinnolla sekä hyvillä ihmissuhteilla. Tämän lisäksi riittävä lepo ja palautuminen ovat elintärkeitä. Palautumisessa on syytä muistaa valveillaolotuntien palauttava toiminta, pelkkä uni ei riitä. Virikkeellisyys ja aivojen jumppaaminen on tärkeää.

– Uuden oppiminen, uteliaisuus ja itsestä huolehtiminen vaikuttavat myönteisesti muistiin. Aivot ovat korvaamaton pääoma, joista kannattaa pitää erittäin hyvää huolta, Särkelä toteaa.

Aina äreä? Muistisairaus voi alkaa mielialaongelmilla

Muistihäiriöiden tutkiminen on osa työterveyspsykologin toimenkuvaa. Psykologi tekee työkyvyn arvion ja selvittää syitä muistin heikentymiseen. Muistihäiriö on kattokäsite tiedonkäsittelyssä tapahtuville sairauden, tapaturman tai muun tekijän aiheuttamille muistin ongelmille.

Muistihäiriötä voivat aiheuttaa esimerkiksi endokrinologiset tekijät, kuten hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta tai masennus. Masennus voi aiheuttaa kognitiivisena oireena muistihäiriöitä, mutta ne ovat masennuksesta toipumisen myötä usein ohimeneviä. Muistisairaudella taas viitataan yleisesti eteneviin muistin toimintaa rappeuttaviin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin tai vaskulaariseen dementiaan, joka on aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttama muistisairaus. Se on toiseksi yleisin muistisairauden syy.

– Muistihäiriöitä voi olla myös nuorilla. Aina kun henkilö huolestuu muististaan, syy kannattaa selvittää. Apua on saatavilla. Liiallinen kuormittuminen, uupumus ja masennus voivat aiheuttaa muistihäiriöitä, Heikki Särkelä summaa.

Muistisairaus alkaa usein salakavalasti. Se voi ilmetä ensin mielialaongelmina. Oppiminen heikentyy ja uuden omaksuminen käy hankalaksi.

– Tahmeus esimerkiksi uuden tietokoneohjelmiston omaksumisessa tai toistuvat unohtamiset, joita tulee muistuttelusta huolimatta, voivat kieliä vakavammasta muistiongelmasta, Särkelä valottaa.

Monesti muistisairaudesta kärsivä henkilö ei ole itse huolestunut muististaan. Läheisten huoli on usein suurempi ja se on otettava vakavasti.

– Tutkimuksiin kannattaa hakeutua hyvin herkästi. Mitä aikaisemmin muistisairauden hoitoon tarkoitettu lääkitys aloitetaan, sitä paremmin se vaikuttaa, Heikki Särkelä vinkkaa.

 

Asiantuntijana: Työterveyspsykologi, kognitiivinen psykoterapeutti Heikki Särkelä, Lääkärikeskus Aava Oy, Kamppi, Tapiola. Ajanvaraus www.aava.fi, puh. 010 380 3838.

Lue myös:

Nappaa avaimet stressinhallintaan

Hormonihoidosta apua vaihdevuosiin

Toimitus suosittelee

>

Pin It on Pinterest