Kapselipukeutuminen tökkii, mitä teen?

Nyt alkaa tökkiä tämä kapselipukeutuminen ja kunnolla. Vaikka asukuvissa on kivan erilaisia kokonaisuuksia, oloni on sellainen, että ylläni on koko ajan ihan samat vaatteet. Farkut pettivät viime viikolla kolmesta liimapaikasta huolimatta, joten alaosia on valittavissa enää kaksi.

Alkaa kaduttaa, etten valinnut skin pantseja lainkaan mukaan syyskapseliini. Samalla, kun farkut katosivat kapselistani, myös ylipolvensaappaat jäävät pois käytöstä, sillä culottes-housujen kanssa ne eivät käy ja hameen kanssa ne ovat aivan liikaa. Vaatevalikoima vaan supistuu koko ajan.

Kukkakuvioinen maksimekko taas on niin näyttävä, vaikka se onkin aivan ihana, että eräs ystäväni totesi jo, että taasko ylläni on sama mekko. Raitaneuleen käytin jotenkin loppuun jo ensimmäisellä viikolla, kyllästyin siihen todella pahasti, joten säästelen sitä viimeiselle viikolle, jos se vaikka alkaisi tuntua taas raikkaalta.

Mitä lähempänä kuun loppu alkaa olla, sitä enemmän olen innoissani. The Blog Awardseja juhlimme yhdessä Ninan kanssa, ja puen ylleni mekon, joka on odottanut vaatekaapissani laput kiinni. Hyi minua! Sellaisia ostoksia en tahdo tehdä enää koskaan. Onneksi pieni järjen ääni on herännyt rajoittamaan ostovimmaani.

Vaikka gaalat ovat hauskoja, kun näkee kaikki tutut kerralla, odotan silti vielä enemmän seuraavaa aamua, kun lähdemme viettämään rentouttavaa viikonloppua. Aion joogata, saunoa, uida, nauraa ja rentoutua niin, että kaikki otsaryppyni siliävät tuon muutaman vuorokauden aikana täysin.

 

Ai niin! Olin eilen niin kyllästynyt omaan naamaani, että leikkasin hetken mielijohteesta itselleni kynsisaksilla sivuotsiksen. Saksin vaan menemään ajattelematta seurauksia sen kummemmin ja pian lavuaarisssa oli kasa hiuksia. Tajusin pian, että ne tukkivat viemärin, jos en laita niitä roskiin, mutta ehdin järkyttyä, miten paljon karvaa saksin pois. Lopputulos ei kuitenkaan näytä kovin kynityltä.

Keksin usein kummallisia ideoita ollessani yksin kotona. Välillä levittelen itseruskettavaa, kun taas toisinaan sävytän hiukseni vaaleanpunaisiksi. Joku järkevä ihminen saattaisi hyödyntää hiljaisen illan siivoamalla sen kuiva-ainekaapin, jossa on ainakin sata purkkia perunajauhoja ja vanhentuneita mausteita. Minä en ole se järkevä ihminen. ;)