“Siivouspäivä” eli kuinka sniikkasin joulun kotiin

Ihan oikeasti. Pitikin illalla keulia, että kaikki on nyt hyvin. Illalla poika alkoi hinkata korvaansa ja itki, kun korvakäytävää painoi hellästi. Outo, hakkaava yskäkin ilmaantui jostakin. Me siis lopetimme viikko sitten antibioottikuurin, joten tämä touhu ei naurata yhtään. Sekään ei, että päiväkodissa olisi ollut tänään erityinen päivä, joka jäi nyt väliin lapselta.

Mehiläinen on onneksi lähellä ja napautin illalla sinne aamuksi ajan lastenlääkärille. Toinen korva ei ollut parantunut. Uusi ja vahvempi antibioottikuurihan sieltä napsahti, ja päiväkotiin palataan vasta huomenna. Terkkuja siis kotoa stressaantuneelta äidiltä.  Mutta sitten mukaviin asioihin.

Toissasunnuntaina vietin yksin kotona siivouspäivää. Tai no, “siivouspäivää”, sillä vaikka siivosin kyllä koko asunnon, tarkoitukseni oli kuitenkin hivuttaa joulurekvisiittaa hiljalleen kotiin alakerran varastosta siivouspäivän ohella.

Vaihdoin sohvatyynyihin uudet tyynyliinat, tekstasin lightboxiin sydämien kera sanan XMAS ja kun homma oli valmis, join mukillisen tujua inkivääriglögiä joulumukistani, joka on osa jouluastiastoani. Kyllä, nyt liikutaan ammattilaistasolla.

Ihailin muutamaankin otteeseen jouluneulettani, joka tulee olemaan osa joulukuun kapseliani, vaikka se on kuinka hassu kausivaate. Tosijouluttajahan ostaa rekvisiittansa aina heti joulun jälkeen jättimäisillä alennusprosenteilla. Leopardeja, joilla on rusetti kaulassa, ei kannata ostaa täyteen hintaan. Se pitäisi jokaisen tietää.

Siivouspäivänä en napsinut asukuvia, joten tämän postauksen kuvat saavat toimia sellaisina. Guess by Marcianon silkkitoppi, H&M:n farkut ja Alpalta saatu alpakanvillaneuletakki pelasivat kivasti yhteen joululasieni punaisten silmälasieni kanssa. Tuon tummanharmaan kanssa sopivat kyllä kivasti kaikki värit.

  

Kun päivä alkoi kääntyä iltaan ja luonnonvalo kadota, kausivalot pääsivät oikeuksiinsa. Niitä meillä on vain yhdet olohuoneen ikkunalaudalla. Joulukuusta en ole vielä tilannut, mutta ostan sen varmaankin tuttuun tapaan netistä. Vielä pitäisi löytää tunnelmallinen joulumatto, joka on kuitenkin niin litteä, että sen päälle voi rakentaa junanradan.

Ai, että mitenkö nopeasti jäin sitten kiinni? Heti, kun pojat näkivät ulko-ovessamme joulukranssin! :D

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*