Millainen onni kävi geenilotossa?

*testi saatu 

 Tiedättekö, että me saadaan elää ihan mahtavaa aikaa! Varmasti samalta tuntui myös heistä, jotka hevoskyydin jälkeen pääsivät autonrattiin, mutta nyt muutoksen nopeus on moninkertainen. Kehittyvä teknologia avaa valtavia mahdollisuuksia myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Olen kirjoittanut blogissa Arjen balanssi-sarjaa, jossa  käsittelen hyvinvointia ja ruuhkavuosia etsien hyvää oloa sekä henkisesti että fyysisesti. Olen tunnetyyppi, jonka tyytyväisyys esimerkiksi omaa kehoani kohtaan liittyy siihen, miten yleisesti koen elämäni. Voisi sanoa, että onnellisena ei muutama lisäkilo haittaa, sillä kokonaisuus on balanssissa. Kun väsyn tai kohtaan suurempia vastoinkäymisiä, heijastuvat tunteeni myös siihen, kuinka viihdyn vartalossani.


Kun eräässä työtilaisuudessa sain kuulla enemmän Evogenomin geenitestistä ja mielenkiintoni heräsi. Myöhemmin sain mahdollisuuden testiin Instagram-yhteistyönä, mutta en malta olla jakamassa ajatuksiani täällä blogissakin.  Simppeli sylkitesti antaa luotettavan tuloksen ja kertoo mm. sopivasta ruokavaliosta, liikuntaan ja urheiluun liittyvistä ominaisuuksista, harjoitteluvasteista, palautumisesta, unesta sekä monista muista ominaisuuksista.

Ei siis enää bingolottoa antibioottikuurien kanssa, kun lääkäri näkee suoraan lääkevasteet eli mikä toimii ja mikä ei.  Luvassa on suoraa geneettistä tietoa esimerkiksi siitä, onko tiettyihin sairauksiin geenieni puolesta kohonnut riski.

Tämä kiinnosti erityisesti, sillä olen aina ajatellut, että minulla on normaalia suurempi rintasyöpäriski. Se on perustunut paitsi mummoni sairastumiseen myös hassuun musta tuntuu-fiilikseen, jolla ei ole todennäköisyyksien tai järjen kanssa mitään tekemistä. Tunne ei ole erityisen ahdistava, olen vain ajatellut näin olevan.

Vaikka (tässä iässä) koen tuntevani itseni kohtuullisen hyvin, on silti paljon arvailuiden varassa.  Raporttia aukaistessa jännitti, sillä sen 80 sivua on täynnä tutkittua faktaa, jonka avulla tutustuisin itseen paremmin. Pitää muistaa, että  kyseessä ei ole lääketieteellinen diagnoosi vaan kartoitus geneettisistä vahvuuksista sekä ominaisuuksista.

On täysi mahdottomuus kiteyttää geenitestin tuloksia yhteen postaukseen, raportti on niin kattava. Teen kuitenkin muutaman noston, kurkistetaan ensin geenitestieni tuloksiin painonhallinnan näkökulmasta.

”Näiden geeniesi puolesta perusaineenvaihduntasi on hieman keskimääräistä hitaampi. Elimistösi siis tuottaa lämpöä vähemmän ja varastoi energiaa rasvasoluihin keskivertoväestöä tehokkaammin.”

Siinä se lukee, yksi syy siihen miksi painonhallinta on minulle haaste. En olekaan patalaiska herkuttelija (kuten välillä oma fiilikseni kertoo), vaan oikeasti geneettisesti kroppani varastoi rasvaa keskimääräistä tehokkaammin.

”Perimäsi puolesta hitaita hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet ovat hyödyllisiä painonhallintasi kannalta. Sinulle painonhallinta on helpompaa, jos saat ravinnostasi vähintään 140 grammaa hitaita hiilihydraatteja päivittäin.”

”Näiden geeniesi perusteella runsas kuidunsaanti edesauttaa painonpudotustasi. Painoa pudottaessasi sinulle on edullisinta saada ravinnostasi vähintään 30 grammaa kuituja päivittäin.”

Kiitos tiedosta, salaatti&proteiini – ruokavalio ei siis  ole minulle optimaalisin, vaan voin hyvillä mielin nauttia täysjyvapastaa ja tummaa leipää osana terveellistä ruokavaliota. Lisäksi raportti kertoo minulle selkein sanoin:

”Kuulut näiden perintötekijöidesi puolesta ryhmään, jonka edustajat ovat tyypillisesti hieman keskivertoa kookkaampia. Tämän ominaisuuden edustajille liikunta on keskivertoa tärkeämpi tekijä onnistuneessa painonhallinnassa.”

Eli liikuntaa ja sopivassa suhteessa myös hitaita hiilihydraatteja, siinä minun painonhallinnan keskeiset elementit! Geneettisesti makeanhimoni ei ole korostunut, vaikka napostelutaipumusta onkin.

”Näiden perintötekijöidesi puolesta näläntunteesi on jonkin verran korostunut, vaikka energiansaannin suhteen sille ei olisikaan sillä hetkellä syytä. Ruokahalusi on suurempi kuin keskiverrolla yksilöllä. Riittävällä liikunnalla pystyt pitämään painosi hallinnassa.”

Liikuntapuolessa geneettisesti minulla on taipumusta kestävyysurheiluun. Ehkäpä pitäisi alkaa taas treenaamaan puolimaratonille! Myös maksimaalinen hapenottokykyni on normaalia korkeampi ja harjoitellessasi hapenottokykyni kasvaa keskivertoa nopeammin.

Painonhallinnan osa-alueen tulokset ensin ärsyttivät. Mielessä vilkahti kateus niitä kohtaa, jotka voivat syödä mitä vain ja liikkua tai olla liikkumatta ja vaatekoko pysyy aina samana. Toki tiedän, että saan tehdä töitä sen suhteen, että paino pysyy kurissa, mutta musta valkoisella tuntuu niin lopulliselta. Toisaalta, näiden tietojen kautta voin tehdä itselleni sopivampia valintoja ja sitä kautta voida paremmin jatkossa.

Toisen noston teen persoonallisuus-osa-alueelta, jossa tutkittiin stressinsietokykyä.  Joidenkin ihmisten toimintakyky on parempi stressittömässä ympäristössä, kun taas toiset ovat parhaimmillaan pienen paineen motivoimina. Testi kertoo, että aivojen välittäjäaineita käsittelevien entsyymien toiminnalla on oma osuutensa asiaan ja joillain ihmisillä niiden erilaiset toimintatasot saattavat ilmetä hyvinkin suurina kontrasteina eri tilanteiden suorituskykyä tarkkailtaessa. Olen aina kokenut, että en ole herkästi stressaantuvaa sorttia ja nyt sen todistaa testikin:

”Dopamiinitasosi ovat näiden perintötekijöidesi johdosta hivenen matalammalla kuin keskiverrolla ihmisellä. Stressi voi vaikuttaa tiettyyn pisteeseen asti suorituskykyäsi edistävästi – saatat toimia stressin alaisena sekä paremmin kuin keskiverrot ihmiset että paremmin kuin jos toimisit ilman stressiä.”

Tämä on ominaisuus, joka vaikuttaa valtavasti arkeeni ja varmasti ”salaisuus” siihen, että voin tehdä niin monia asioista yhtä aikaa. Kellossani ei ole siis lisää tunteja, vaan geenilotossa saatu isohko takapuoli ja hyvät hermot ;D

Geenitestissä tutkittavat asiat ovat ns. neutraaleja tai positiiviisia, ei tarvitse siis pelätä, että saisi jotain elämän ja kuoleman kysymyksiä vastausten joukossa. Myös geneettiset riskit sairastua tiettyihin tauteihin pitää tilata erikseen, ne eivät kuulu perusraportin tietoihin.

Miten sitten omalla kohdallani kävi pelkäämäni kohonneen rintasyöpäriskin kanssa? No, onneksi huoleni on ollut turha, sillä kaikki tulokset ovat normaaleja. Tämä ei tokikaan poista sitä, että joskus sairastuisin, mutta siis geneettistä kohonnutta riskiä ei ole. Voin heittää yhden tunkkaisen ajatusmallin turhana pois pääkopastani, hyvä.

Testin voi tehdä omassa kodissa sylkemällä putkiloon ja lähettämällä se analysoitavaksi.  Nyt tulee toki mieleen pari kysymystä; onko tämä luotettavaa ja voidaanko tietojani käyttää väärin? Evogenom on suomalainen avainlippuyritys, jonka pääpaikka on Jyväskylässä. Henkilötietoja ei missään vaiheessa lähetetä, vaan näyte tunnistetaan koeputkessa olevalla yksilöintikoodilla. Genomit analysoidaan  työkaluilla sekä ohjelmistoilla, jotka eivät ole verkossa.  Tieto tulee salasanan kanssa avain-muistikortilla, eikä yritys tallenna  tietoja mihinkään. Tilasin myös raakadatan, sillä geenitutkimukset menevät niin hurjaa vauhtia eteenpäin, että saan samalla datalla lisää tietoa, kun luotettavaa tutkimustietoa valmistuu.

Että sellaisia uutisia geenilottorintamalta! Siinä on muuten yksi sellainen asia, johon kukaan meistä ei voi vaikuttaa. Mutta se, miten hyödyntää tuloksia oman hyvinvointinsa tueksi, onkin sitten ihan eri juttu. Mitä fiiliksiä teillä geenitutkimus herättää, onko kiinnostavaa vai onko kivempi elellä ilman tietoja geeniperimästä?