Poikasen huoneessa

Pojan huoneessa vaihdettiin hieman järjestystä ja saunamökille siirtyneen villamaton tilalle tuli Jollyroomista blogin kautta saatu Kids Consept Neo-matto. Tällä matolla sellainen tarina, että sen paikan piti olla mökillä lastenhuoneessa. Nyt kun rakentaminen viivästyi, testasin mattoa kotiin ja sopiihan se tännekin. Pidän sen yksinkertaisesta ilmeestä, jossa kuitenkin lapsen huoneeseen sopivaa leikkisyyttä. Kuka onkaan huoneessa hipsinyt?

Unikuulumisista sen verran, että kokonaiset yön unet ovat edelleen haaveissa, mutta patja meidän vanhempien huoneen lattialla on hieman rauhoittanut öitä. Poika edelleen aloittaa nukkumaan omassa sängyssään, joka nyt pyöräytettiin tapettiseinälle ja samalla IKEAn lipasto pääsi ikkunan alle.

Katkonaiset unet hieman hirvittävät tässä kaamosajassa, kesällä valosta saa uskomattoman paljon energiaa. Nyt täytyy oikein erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että malttaa mennä ajoissa nukkumaan. Ehkä jonain aamuna myös kuopus herää omassa sängyssään, toivossa on hyvä elää.

Tein lastenhuoneisiin suursiivoukset ja kävin jokaisen lelun, pelin ja tavaran läpi. Isot kassit lähtivät kierrätykseen ja loput järjestettiin niin, että ne pysyvät paremmin paikoillaan ja löytyvät sieltä mistä pitääkin. Lapset myös innostuvat leikkimään vanhoilla leluilla, kun ne ovat paremmassa järjestyksessä ja löytyvät teemoittain.

Mieleen hiipi pikkuisen myös joulu… Toivon todella kohtuullisuutta tavaran määrässä, muutama oikeasti mieleinen lahja riittää vallan mainiosti. Edelliseenkin postaukseen liittyen toivon, että asiat joita hankitaan, ovat harkittuja. Ja miten ihanaa olisi antaa ja saada aikaa yhdessä; lasten kanssa vaikka leffahetkiä, sisäleikkipuistopäivää tai vaikka retkeä luontopolulle. Nämä eivät ainakaan täytä kaappeja suotta. Kohtuullisuus olkoon siis tämän joulun teema, palaan tähän aiheeseen vielä omassa postauksessaan.

Pojan 10 neliön huone on kalustukseltaan ja ilmeeltään toimiva, mutta myös aika ”perus”. Toisaalta tuolta löytyvät kaikki mitä tarvitaan ja paras huvitus on edelleen mielikuvitus. Tyhjä matto (tassunjälkineen) on oiva pohja synnyttää leikki, vaikka juuri hetkeä aikaisemmin olisivatkin kaikuneet ne kuuluisat taikasanat: ”äiti, mulla ei oo mitään tekemistä”.

Minulla on tähän vakiovastaus, joka on ”ihanaa, nauti siitä!”. Mitä sinä vastaat?