Perheen, palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen

Järjestelin ja sisustelin eilen lauantaina olohuoneessa. Keitätkö kahvit, huikkasin keittiössä touhuavalle miehelleni. Hän alkoi lataamaan puruja koneeseen ja katseli hetken aikaa mylläämistäni ja totesi: ”näytät niin onnelliselta siellä”.

Tajusin, että tämä on ensimmäinen hetki pitkään aikaan, kun ehdin rauhassa järjestellä ja luoda mielessä olevaa tunnelmaa kotiimme ja ikuistaa sitä kameralle. Ja miten ihanaa ja rentouttavaa se onkaan!

Näissä hetkissä on se salaisuus. Jaksamisen salaisuus.

Perheen, täysipäiväisen palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen ei ole helppoa. Satunnaiset sisustelusessiot ovat se osa yrittäjyyttäni, jota tekisin joka tapauksessa, ilman blogiakin. Mutta kokonaisuus on paljon moninaisempi ja sen kanssa riittää tasapainottelua.

Kun perustin blogini lähes viisi vuotta sitten yhden lapsen äitinä, oli arjessa sellaisia hetkiä, että lapsen leikkiessä kavereiden kanssa tai ollessa harrastuksissaan, saatoin käyttää hetket bloggaamiseen. Kuopuksen syntymän jälkeen tilanne meni uusiksi. Hän on nukkunut aina lyhyitä päiväunia ja katkonaisia öitä, eikä tietokoneen avaaminen pikkulapsen kanssa tule kysymykseen.

Samaan aikaan olen koko ajan tiedostanut, että tämä aika on nyt tätä, eikä se kestä ikuisesti. Perhe, lapset ja päivätyö tulevat ennen blogia ja omaa yritystoimintaa. Mutta se ei silti tarkoita sitä, etteikö sekin olisi minulle erittäin tärkeä.

Olen ajatellut, että voin saada tämän kaiken.  Mutta en helposti tai ilmaiseksi tietenkään. On muutamia asioita, jotka mahdollistavat tässä elämäntilanteessa paletin pyörittämisen. Ja toki niin, että elämään on tavoitteena mahtua myös ystäviä ja harrastuksia.

Käsitys työajasta ja -paikasta

Työviikkotuntimääräni palkkatöissä on määritelty työsopimuksessani ja sen verran vähintään menee työtehtävieni tavoitteiden mukaiseen hoitamiseen. Kehittämis- ja viestintätyössä ei voi oikeastaan sanoa olevansa valmis. Töitä on silloin tällöin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Onnekseni työt kulkevat mukanani siellä missä on läppäri, puhelin ja internetyhteys, eikä tunteja lasketa siitä, kuinka paljon olen läsnä toimistolla. Kun iltaisin on hommia, voin ottaa päivästä aikaa blogille, liikunnalle tai perheelle tilanteesta riippuen.

Kerran-pari kuukaudessa yritän pitää etäpäivän kotona. Silloin teen keskittymistä vaativia töitä, mutta pyöritän päivän aikana monta koneellista pyykkiä. Lounastunnilla valoisaan aikaan saatan napata sisustuskuvia.

Blogiin liittyvät kirjoitustyöt teen arkisin klo 21 jälkeen tai aamulla 6-7 välillä. Joskus iltaisin en vain enää jaksa tuottaa tekstiä ja silloin on parempi mennä nukkumaan ja hoitaa homma aikaisin aamulla. Viikonloppuisin, jos olemme kotona, kirjoitan  ja kuvaan lähinnä pienimmän päiväuniaikaan.

Nappaan aikaa sieltä täältä. Kun tyttären treenit kestävät 1,5 h, teen kolmen vartin lenkin ja sitten lopun ajan kirjoitan autossa. Pidemmät auto- ja junamatkat kirjoitan ja vastaan kommentteihin kännykällä, kun jonotan jonnekin. Tilaisuuksiin on tartuttava.

Verkostot

Poikamme on päiväkodissa kolme päivää viikossa. Pari arkipäivää hän on isän tai isovanhempien kanssa. Näinä aamuina saan startata suoraan töihin ilman lähtörumbaa ja päiväkotikierrosta. Toki vastapainona ovat sitten miehen vuorotyöpoissaolot eli päivät, jolloin hoidan koko paletin yksin.  Olen tosi kiitollinen perheillemme, jotka auttavat meitä tarvittaessa. Pelkkä tieto siitä, että apua saa, auttaa.

Myös työelämänverkostot ovat tässä vaiheessa uraa varsin toimivat. Tunnen paljon tyyppejä, pyrin ojentamaan auttavaa kättä ja toki myös vastaanottamaan apua. Ei voi liikaa korostaa sen merkitystä, että ympärillä on hyvää tahtovia ihmisiä. Paras uraneuvo onkin: ole ystävällinen ja avulias, sillä et koskaan tiedä kenen apua tarvitset. Toki myös siksi, että elämä on vain paljon kivempaa, kun ei seurustele k**ipäiden kanssa.

Ulkoista

Kun tekemistä on paljon, on mietittävä mihin omaa aikaa kannattaa käyttää. Meillä käy joka toinen viikko yhteistyökumppani Siistiksi.fi -siivoamassa ja se auttaa arjen hallinnassa.  Yrityksen kirjanpito on ammattilaisella, joka pitää huolta kokonaisuudesta. Kun tyttären voimistelupukuun pitää koristella satoja strasseja ja ommella koristeita, maksan ilomielin siitä vähän, että joku muu hoitaa sen ja teen säästyneellä noin kuudella tunnilla jotain muuta. Nurmikon leikkaa robotti ja silloin tällöin naapurin poika ulkoiluttaa koiran, jos en pääse itse.

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Jousta, priorisoi ja tingi

Paletti vaatii paljon joustamista. Vaikka asioita on paljon, onnekseni myös monet tämän palapelin paloista joustavat. Blogi- ja podcastyö ovat joustavia ja päivätyön kalenterin rakennan itse. Aina ei kaikki mene suunnitelmien mukaan ja silloin pitää vain hyväksyä tilanne ja tehdä suunnitelma B ja C.

Tingin omasta ajasta. En katso juurikaan televisiota tai sarjoja ja kirjojakin luen liian vähän. Omaan hyvinvointiin olen tehnyt tänä syksynä uudenlaisia panostuksia, jotka ovat työ- ja perhe-elämäjoustavia. Haluaisin nähdä ystäviäni enemmän, mutta luojan kiitos hekin lähes kaikki elävät samaa ruuhkavuosipalettia, joten ymmärrämme tilanteita puolin ja toisin.

Välillä ärsyttää kuin pientä oravaa, jolla on käpy jäässä. Niin monet kivat projektit tai menot ovat ihan siinä saatavilla, mutta silti lähes mahdottomia toteuttaa.

Mieheni joskus pyytää, että voisinko rentoutua. Hänkin saa aika paljon joustaa, jotta vaimon paletti pysyy kasassa.

Unohda perfektionismi, ole tehokas

Parhaan ja surkean suorituksen välillä on myös toimivia vaihtoehtoja. Kun tekemistä on paljon, ei ole mahdollisuutta jäädä hinkkaamaan jokaisen asian jokaista yksityiskohtaa. ”Valitse taistelusi” kuulostaa dramaattiselta, mutta kuvaa hyvin sitä, että joissakin asioissa ei anneta periksi tuumaakaan ja toisissa mennään sitten rennommin rantein. Konkreettisesti tämä tarkoittaa vaikka pikaisempia postauksia blogiin tai vaikka valmis- tai noutoruokaa. On ihan ookoo antaa itselleen välillä vähän löysää.

Aktiivisuus on myös arvo. Tiedän, että tämä saattaa jakaa mielipiteistä teissä lukijoissa, mutta teen mielummin silloin tällöin nopeampia postauksia, kun harvennan tahtia.

Toisaalta, pienten lasten äidit ovat usein aika tehokasta sakkia. Nytkin tiedän, että poikani herää päiväunilta noin puolen tunnin kuluttua torkuiltaan ja seuraava kirjoitusaika on noin klo 21. Yritän saada tämän siis valmiiksi nyt, jotta illalla voisin vaikka lukea kirjaa tai katsoa sarjaa. Lupaan kertoa lopussa, kuinka kävi.

Minulla on myös aikakäsitys ”yksi Ryhmä Hau”, joka tarkoittaa 22 minuuttia. Siinä saa muuten yllättävän paljon aikaan, kun pistää tuulemaan.

Multitaskaa ja varo aikavarkaita

Mene lenkille ystävän kanssa, saat sosiaalisen yhteyden ja liikunnan samaan aikaan. Kuuntele podcasteja kun ripustat pyykkiä tai kyykkää leikkipuistossa. Ota lapset mukana kylään.  Olen lopettanut haaveilut ryhmäliikuntatunneista, joilla pitää olla tiettyyn aikaan. Mielummin teen vartin tehokkaan kahvakuulaohjelman lasten leikkiessä vieressä. Tunti liikuntaa päivässä voi tulla vaikka neljästä vartin pätkästä ja se on parempi kun ei mitään -itse asiassa tosi hyvä!

Sosiaalinen media on pahimman luokan aikavaras, mutta niitä on muitakin. Tsekkaa voisitko säästää aikaa näissä:

– parempi viikkosuunnitelma, esim. tässä Sujuva arki-työkalu on hyvä siihen
– parempi arkistointi, tämä on minulla paha! Aika paljon menee aikaa milloin minkäkin jutun etsimiseen, oli kyseessä sitten kypärämyssy tai viime vuoden verotuspaperit
– jahkailu eli et osaa päättää asioita. Halki, poikki ja pinoon ja uutta kohti!

 

Tee merkityksellisiä asioita

Tämä on oikeastaan se tärkein. En haluaisi luopua mistään, koska tekeminen on minulle niin merkityksellistä ja antoisaa. Rakastan työtäni -tai oikeastaan kaikkia niitä. Olen ollut matkan varrella myös rohkea ja uskaltanut tarttua tilaisuuksiin, vaikka on vähän hirvittänyt. Olen myös mokaillut, mutta aina jatkanut.

”Näytät niin onnellliselta.” Koska olen.

 

Tämä viimeinen kuva meinasi jäädä laittamatta, koska vasta kuvia käsitellessä huomasin, että sohvan alla on pallo. Toisaalta juuri tämä kuvastaa täydellisesti tätä postausta ja koko elämääni. Ei tarvitse olla täydellistä.

Ps. Poika heräsi vartti sitten ja meni leikkimään isänsä kanssa. Mieheni antoi minulle kirjoitusrauhan tämän jutun loppuun. Ehkä hän tietää, että silloin maltan illalla käpertyä sohvannurkkaan hänen kanssaan. Onneksi myös perhe-elämä on joustava elementti.