Paluu uimahyppytorniin!

Vuoden 2013 kesä meni todella intensiivisesti uimahyppyjen parissa ja SPLASH ohjelman myötä meno onkin ollut aika kova. Tässä ollaan  menty eteenpäin todella kovaa vauhtia ja paljon kaikkea uutta ja isoa on tapahtunut ja joka puolelle halutaan tavalla tai toisella. Ja mikä hienointa, minusta on tullut veden paras ystävä.

Ihan mielettömän kiitollinen ja iloinen olen tästä kaikesta ja hymyssä suin kyllä katselen kovan työni tulosta.  Elämä pyörii täysin lapsien, työn ja urheilun ympärillä ja oikeastaan mihinkään muuhun ei ajatukset tällä hetkellä riitä. Tarvitsen kaiken keskittymisen projekteihini ja siihen että jaksan olla läsnä ja nauttia kaikesta.

Joskus sitä kuitenkin havahtuu miettimään miten nopeasti kaikki loppuu ja  jää sinne historian kirjoihin… yksi näistä asioista on uimahypyt joiden parissa aika intensiivisesti harjoittelin. Ohjelman jälkeen en ole hyppinyt oikeastaan kertaakaan ja välillä asiasta olenkin ollut tosi harmissani koska uimahallissa kuitenkin aika paljon vietän aikaa ja katseet aina eksyvät sinne 10 metrin hyppytasanteelle.

Mielettömiä muistoja.

Sain viime viikolla mielenkiintoisen puhelun pellehyppyjengiltä nimeltä Salakyttä Team ja heillä on Tapiolan uimahallissa 8.11 klo 18 näytös minne pyysivät minua hyppäämään. Ajatus oli todella kiehtova mutta myös se vieläkin todella tuttu jännitys ja pelko tuli heti mukaan.

Tänään kuitenkin asiaa mietittyäni annoin myöntävän vastauksen ja kyllä, tämä muija kiipee hyppytorniin silloisen valmentajani Ville Vahtolan ja JoonaPuhakan kanssa.

Ihan super jännää!!

Tällä viikolla sitten kaikki vapaa aika menee hypyn harjoitteluun :)

Instagramista voit seurata päivittäsitä treeniharjoitteluani http://instagram.com/martinaaitolehtiofficial

”Silloin kun ihminen pelkää pimeää, hänen on kuljettava vain valoisalla. Silloin kun ihminen pelkää hämähäkkejä, hänen on suljettava silmänsä keväisin. Kun ihminen pelkää itse itseään, hänen on kohdattava pelkonsa ja kasvettava vahvemmaksi kuin oma itsensä.”

Martina