Sanna, 43, joutui liikennerikoksen uhriksi – ”Minä lohdutin päälleni ajanutta naista!”

Liikennerikoksen uhri ei välttämättä aina edes tajua joutuneensa rikoksen kohteeksi.

Oli tavallinen toukokuinen iltapäivä. Sanna, 43, oli polkemassa töistä kotiin. Lapset piti hakea tarhasta ja kaupassa käydä. Mielessään Sanna suunnitteli illan ohjelmaa ylittäessään tietä. Seuraavassa hetkessä hän löysi itsensä makaamassa maassa. Risteyksen läpi tullut auto oli tönäissyt Sannan kumoon. Kaikki kävi muutamassa sekunnissa.

– Auto oli osunut takapyörääni ja kaaduin sen voimasta kumoon. Autoa ajanut nainen nousi autosta ja auttoi minut ylös. Hän oli kauhuissaan tapahtuneesta ja rupesi itkemään. En muista kovin tarkkaan tapahtumien kulkua, mutta jotenkin tilanne kääntyi niin, että minä lohdutin häntä – naista, joka oli varomattomasti ajanut päälleni, Sanna kertoo.

Kotiin päästyään Sanna vei lapset naapuriin leikkimään, otti vaatteet pois ja meni suihkuun. Itkusta ei ollut tulla loppua. Hän oli shokissa. Tunnustellessaan kroppaansa, hän huomasi, että toinen käsi oli kipeä, samoin lonkan alue. Seuraavana päivänä Sanna meni työterveyslääkärille. Mustelmia lukuun ottamatta kaikki oli kuitenkin kunnossa. Henkisesti hän voi kuitenkin pahoin pitkään: Mitä, jos tilanteessa olisi käynyt pahemmin? Miten lasten olisi käynyt?

Oletko joutunut rikoksen uhriksi? Hae apua täältä!

Uhri voi kokea tilanteessa uhkailua

Päälle ajanut nainen jatkoi matkaansa autettuaan Sannan ylös. Sanna tunsi sillä hetkellä olevansa kunnossa eikä järkytykseltään tajunnut ottaa ylös naisen tietoja, saati auton rekisterinumeroa.

– Tapahtuneesta on monta vuotta. Kun jälkikäteen ajattelen järjellä asiaa, niin paikalle olisi pitänyt kutsua poliisi ja minun olisi pitänyt heti päästä lääkäriin tarkistamaan, että kaikki on kunnossa. Jos myöhemmin olisi selvinnyt jotain, minulla ei ollut mitään tietoa päälle ajaneesta naisesta. Hänhän saattoi olla jopa humalassa, Sanna miettii.

Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Jukka Ahon mukaan Sannan kohtaama tilanne ei ole lainkaan epätavallinen. Pahimmissa tapauksessa uhrista saatetaan tilanteessa leipoa jopa syyllinen.

– On tilanteita, joissa aggressiiviset kuljettajat nousevat autosta huutamaan ja uhkailemaan korvaussyytteillä auton turmelemisesta. Tällaisessa tilanteessa on shokissa olevalle ihmiselle vaikeaa lähteä peräämään oikeuksiaan, Jukka Aho toteaa.

Asian raportoimisessa ei pidä aikailla

Vuosittain Suomen liikenteessä tapahtuu lähes puolimiljoonaa rikosta: pienemmistä liikenneturvallisuuden vaarantamisista törkeämpiin rattijuopumuksiin ja kuolemantuottamuksiin. Onnettomuuden sattuessa liikennerikoksen uhri ei usein ymmärrä olevansa uhri. Siksi moni liikenteessä tapahtuneista rikoksista jää raportoimatta.

Onnettomuuden satuttua ensimmäinen tehtävä on ottaa ylös kuljettajan ja auton tiedot sekä täyttää vakuutusyhtiön vahinkoilmoitus. Henkilövahinkojen sattuessa paikalle tulee aina soittaa poliisi. Poliisia tarvitaan myös, jos epäilee kuljettajan olevan päihteiden vaikutuksen alaisena tai tilanteessa on muuten jotain epäilyttävää.

– Oikeutta ja korvauksia on hankala saada, mikäli ilmoitusta vakuutusyhtiölle tai poliisille ei ole tehty heti. Esitutkintavaiheessa rikoksen uhrin tulisi myös ymmärtää vaatia rangaistusta ja korvauksia, Aho kertoo.

Mikäli uhri ei järkytykseltään kykene hoitamaan asioitaan tilanteessa itse, kannattaa paikalle soittaa apua. Mahdollisten silminnäkijöiden olisi hyvä antaa yhteystietonsa uhrille siltä varalta, että myöhemmin tapahtumista on epäselvyyttä. Liikennerikoksen uhri on oikeutettu saamaan korvauksia syyllisen vakuutusyhtiöltä niin sairaanhoitokuluista kuin tilapäisistä tai pysyvistä haitoistakin, mutta korvausvaatimus tulee tehdä ajoissa ja oikeille tahoille. Neuvoa saat tarvittaessa myös Rikosuhripäivystyksestä.

Onnettomuuspaikalta lääkäriin

Liikenteessä tapahtuvista onnettomuuksista saattaa koitua uhrille myös fyysisiä haittoja, joita on onnettomuushetkellä vaikea todeta. Siksi onkin tärkeää, että uhri hakeutuu tutkittavaksi lääkärin vastaanotolle mahdollisimman pian onnettomuuden jälkeen. Varsinkin päähän kohdistuneet iskut vaativat välitöntä tutkimista ja seurantaa.

Lääkärissä kirjataan ylös myös muut onnettomuudessa aiheutuneet ruhjeet ja vammat todisteeksi tapahtuneesta. Onnettomuuden jälkeisinä päivänä omaa tilaa kannattaa seurata tarkasti ja hakeutua tarvittaessa uudestaan hoitoon.

Apua on aina saatavilla

Taloudellisten ja fyysisten haittojen lisäksi suuri osa rikoksen uhriksi joutuneista tarvitsee myös henkistä ensiapua. Liikennerikosten uhrit eivät kuitenkaan ohjaudu samalla tavalla tukipalveluihin, kuin muiden rikosten uhrit. Tapahtuma mielletään helposti vahingoksi, vaikka kyseessä on liikennerikos.

Kun onnettomuus painaa mieltä, kannattaa apua hakea ajoissa. Rikosuhripäivystys tarjoaa sekä neuvoa käytännön asioiden hoitamiseen, että tukea onnettomuuden aiheuttaman kriisin käsittelyssä.

– Olemme matalan kynnyksen paikka ja meihin voi olla yhteydessä aina. Uhri ei itse aina välttämättä tiedä onko joutunut rikoksen uhriksi vai ei. Tällöin asia kannattaa tarkistaa mieluummin meiltä, kuin jäädä kotiin asiaa pohtimaan, Jukka Aho muistuttaa.

Mikä Rikosuhripäivystys?

Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa muun muassa tuottamalla maksuttomia matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita.

RIKU auttaa, jos

  • olet rikoksen uhri tai epäilet olevasi rikoksen uhri
  • haluat kohtaamaasi rikokseen liittyviä neuvoja tai keskusteluapua
  • läheisesi on joutunut rikoksen uhriksi
  • olet todistajana rikosasiassa

Oletko joutunut rikoksen uhriksi? Hae apua täältä!

Valtakunnalliset palvelunumeromme Auttava puhelin sekä Juristin puhelinneuvonta ovat maksuttomia palveluita.

Auttava puhelin 116 006
Juristin puhelinneuvonta 0800 161 177

 

Kuva Fotolia

Toimitus suosittelee

Pin It on Pinterest