Vihreämpi omatunto parilla kympillä – mikä ihmeen lentopäästöjen kompensointi?

Palasitko ulkomailta ja syyllisyys lentämisen epäekologisuudesta tykyttää jälleen takaraivossa? Selvitimme, mitä kuumaksi puheenaiheeksi somessa noussut lentopäästöjen kompensointi tarkoittaa, miten se toimii ja onko siitä ympäristölle oikeasti hyötyä.

Veera Papinoja, 30, herää Hongkongista. Pilvenpiirtäjän ikkunasta siintää futuristinen kaupunkimaisema, ja alhaalla kadulla ihmismassat vilisevät kuin muurahaiset.

– Elämäni on pienestä pitäen pyörinyt matkailun ympärillä. Opiskelin matkailualaa ja nykyään matkailu on ammattini, suosittua matkablogia pitävä Papinoja kuvailee.

Veera elää monen unelmaa. Hän reissaa lähes joka kuukausi ympäri maailmaa ja kirjoittaa kokemuksistaan blogiinsa. Pelkästään viime vuonna Veera teki 14 ulkomaanreissua.

– En tunne matkustamisesta syyllisyyttä. Tänä vuonna olen kuitenkin alkanut entistä enemmän miettiä lentämisen ekologisuutta ja pyrkinyt ymmärtämään lentämisen ympäristövaikutuksia paremmin.

– On selvää, että lentäminen on epäekologista, mutta tuntuu että aiheesta on saatavilla niin ristiriitaista tietoa, että omaa kantaa on vaikea muodostaa, Veera kuvailee.

Lentoliikenteen kasvu kestämätöntä

Jatkuva reissaaminen kuulostaa monen korvaan ihanalta, mutta on pitkällä juoksulla kestämätöntä. Pelkästään lentopäästöt aiheuttavat tällä hetkellä noin 4 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä. Tällä hetkellä tehdään noin 4 miljardia lentoa vuodessa ja määrän arvioidaan 20 vuodessa tuplaantuvan.

Lentoyhtiöt tekevät paljon päästöjen vähentämisen suhteen, koska polttoaine on iso kuluerä yhtiöille. Uudet lentokoneet kuluttavat paljon vähemmän kuin vanhat.

– Lentoliikenne kasvaa kuitenkin niin paljon, että  päästöjen vähentämiseksi ei pystytä tekemään tällä hetkellä kovin paljon, Sitran hiilineutraali kiertotalous -teeman asiantuntija Matti Kahra kertoo.

Kompensointi tarkoittaa, että lentopäästöt hyvitetään tekemällä päästövähennyksiä jossain muualla.

Lentopäästöjen kompensointi pureutuukin juuri tähän ongelmaan. Käytännössä kompensointi tarkoittaa, että lentopäästöt hyvitetään tekemällä päästövähennyksiä jossain muualla – esimerkiksi antamalla rahaa aurinkopaneelien rakentamiseen Intiassa tai puiden istuttamiseen Afrikassa.

Tavallinen kuluttaja voi valita yksityisistä kompensaatiotarjoajista itselleen sopivimman, laskea heidän verkkosivuillaan lentonsa kulutuksen määrän, ja maksaa päästöjä hyvittävän summan valitsemalleen projektille.

Uhkakuvat tosia

Kuulostaa simppeliltä? Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksiselitteinen.

– Kompensaatiosta on ehdottomasti hyötyä, jos se tehdään oikein. Mutta totta on myös se, ettei enää voi ajatella niin, että kompensointimaksun maksamalla lentely jatkuu kuten ennenkin. Fakta on se, että kaikessa kuluttamisessa pitää miettiä vähentämistä ja korvaamista jollain muulla, Kahra sanoo.

Tulevaisuus maapallolla on varsin synkkä, jos lentopäästöjä ei saada kuriin.

– Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa merenpinnan nousua.  Sen vuoksi iso osa rannikkokaupungeista jää veden alle. Makea vesi ja ruoka loppuvat ja osa eläinlajeista kuolee, Kahra maalaa.

Lue myös: Pelkäätkö missaavasi jotain? 7 tapaa, jolla some voi aiheuttaa masennusta

Sekavuus hämmentää kuluttajaa

Lentopäästöjen kompensointi on monelle kuitenkin täysin uusi juttu. Sitran arvioiden mukaan vain noin 7 prosenttia suomalaisista kompensoi lentonsa.

– Itse kuulin kompensoinnista vasta muutama vuosi sitten. Olen joskus kompensoinut, mutta rehellisesti sanottuna en muista milloin. Matkustan paljon työni puolesta, joten teen vain pienen osan lentovarauksistani itse, Veera Papinoja myöntää.

Yksi ongelma on palvelujen sekavuus. Kompensointia tarjoavat tahot ovat vielä yksityisiä ja kirjo on suuri.

Usein eri palvelujen tarjoajien päästölaskurit antavat eri lukuja ja summia samasta lentomatkasta – heitto voi olla kymmeniä euroja. Lisäksi palvelut pitää itse kaivaa verkosta, sillä esimerkiksi Finnair ei vielä tarjoa lipunoston yhteydessä kompensaatiomahdollisuutta.

Päästölaskurit antavat eri summia samasta lentomatkasta, ja heitto voi olla kymmeniäkin euroja.

– Monia hämmentää se, että laskuri antavat päästöistä eri tuloksia. Myös hyvityksen hinnan rahallinen arvo vaihtelee paljon, riippuen siitä, millaisiin hankkeisiin raha ohjautuu, Kahra komppaa.

Vastuu edelleen kuluttajalla

Vastuu makaa siis edelleen raskaasti tavallisen kuluttajan harteilla.

On vaivalloinen ajatus selvittää palveluntarjoajien päästöhankkeiden ja -projektien eettisyyttä ja vastuullisuutta. Ei ihme, että moni suhtautuu epäilevästi kompensointiin.

Moni miettii, meneekö raha oikeasti perille asti.

– Uskon, että moni kokee, ettei ylimääräinen rahasumma vaikuta suoraan päästöihin, ja siksi se jää maksamatta. En usko, että tietyn lisäsumman maksaminen olisi välttämättä mikään ratkaisu päästöongelmaan, Veera jatkaa.

Lue myös: Miksi shoppailu tekee meistä onnettomia?

Kansainvälisellä tasolla tulossa muutos

Maailman päättäjät ovat kuitenkin heränneet päästöproblematiikkaan.

Tähän mennessä lentoyhtiöillä ei juurikaan ole ollut pakotteita, esimerkiksi polttoaineveroa ei ole tarvinnut maksaa veroa. Matkustamisesta on isoja hyötyjä valtioille ja turismi on monille tärkeä elinkeino. Asiaan on kuitenkin tulossa muutos – ja kompensoinnilla on siinäkin roolinsa.

– Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n sopimuksessa on linjattu, että vuodesta 2020 alkaen lentoliikenteen päästöt eivät enää kasvaisi. Idea on se, että se osa, mitä ei itse pystytä vähentämään, ne päästöt kompensoidaan.

– Linjaus tulee velvoittavaksi ensi vuosikymmenellä ja tavallisille lentomatkustajille se tulee näkymään todennäköisesti myös lentolippujen hinnoissa, Kahra kertoo.

”Jotkut lopettavat lentämisen kokonaan”

Vaikuttajat ovat jo heränneet asiaan ja Ruotsissa asiasta on herännyt jo lähes kansanliike. Ruotsin valtio määräsi vuoden alusta lentoveron, joka maksetaan jokaisesta kotimaan ja ulkomaan lennoista.

– Blogeissa tämä aihe on todella isosti tapetilla tällä hetkellä ja moni matkabloggaaja on kertonut lopettavansa lentämisen jopa kokonaan. Ruotsalainen matkablogikollegani matkusti juuri bussilla Ruotsista Iraniin, Veera kuvailee.

Moni matkabloggaaja on kertonut lopettavansa lentämisen jopa kokonaan.

Päästöpakotteiden lisäksi biopolttoaineita kehitellään ja monet lentoyhtiöt ovat kovaa vauhtia kehittämässä ympäristöystävällisempiä kalustoja. Veera uskookin, että tulevaisuudessa teknologia tulee apuun.

– Lentomatkustuksen hurja kasvu pakottaa alan vauhdikkaaseen kehittämiseen. Olen varma, että jo muutaman vuoden päästä markkinoille tulee taas uusi Airbus, jonka päästöt ovatkin 50 prosenttia viimeisintä A350-konetyyppiä pienemmät, Veera miettii.

Lue: Kaksisuuntainen mielialahäiriö vei Pellavaa ja pastellia -bloggaajan suljetulle osastolle

”Harkitsen muita tapoja matkustaa”

Työpaikoilla monet turhat lentomatkat on jo korvattu Skype-puheluilla ja videokonferensseilla. Vapaa-ajan lentäminen on monelle se viimeinen kipupiste.

Kukapa  ei haluaisi edes joskus lentää pimeän loskan keskeltä aurinkorannalle lataamaan pattereita?

– Se on täysin ymmärrettävää. Mutta mielestäni ei pitäisi syyllistyä ja ajatella, ettei saa enää lomailla lainkaan. Sen sijaan voisi pohtia, olisiko kotimaassa tai lähempänä yhtä houkuttelevia kohteita. Tarvitseeko aina lentää Aasiaan tai kauemmas, Kahra haastaa.

Kukapa ei haluaisi lentää pimeän loskan keskeltä aurinkorannalle?

Veera ei aio tulevaisuudessa lopettaa lentämistä. Hänelle, kuten monelle muullekin, lentäminen on ainutlaatuinen tapa oppia ihmisistä ja elämästä.

– En näe vähentäväni lentämistäni tulevaisuudessakaan tai muuttamaan matkustustyyliäni radikaalisti. Mutta pyrin mahdollisuuksien mukaan harkitsemaan muita tapoja matkustaa, hän sanoo.

Lue myös: Tea Latvala murtaa tabuja design-dildoillaan: ”Olen saanut kikkelikuvia ja minua on vähätelty”

Syyllistäminen ei ratkaise ongelmaa

Veeran mielestä syyllistäminen lentämisestä ei ratkaise itse ongelmaa.

– Kaikissa kulutustottumuksissa pitäisi muistaa, että kenenkään ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen. Suurin osa meistä on sen verran hedonistisia, ette emme ole valmiita ryhtymään kävellen kulkeviksi teltassa asuviksi vegaaneiksi.

Veera uskoo, että omien tapojensa vähittäinen muuttaminen tuo kestävämpiä ratkaisuja. Veera itse asuu kerrostaloyksiössä, kulkee julkisilla ja syö pääasiassa kasvisruokaa. Hän uskoo, että arjen valinnoilla voi olla iso merkitys.

– Jokainen meistä voi miettiä omia kulutustottumuksiaan ja vähentää sieltä, mistä pystyy: Jättämällä lihan pois lautaselta muutamana päivänä viikossa, valita välillä pyörän auton sijaan tai matkustaa junalla kotimaassa lentokoneen sijaan, hän miettii.

Lue myös: 

Taas hukkaostos? Ota tämä vinkkilista mukaan vaateostoksille

Teemu Järven kodissa näkyvät eräretket ja rakkaus luontoon

Teksti
Kuva Fotolia

Tilaa Idealistan uutiskirje!

Saat sähköpostiisi suoraan monipuoliset treeni-, kauneus- ja hyvinvointijutut.

Toimitus suosittelee