Kukkakoulu: Näin kasvatat isotähtiputkea

Isotähtiputken historia on oikea tuhkimotarina. Vaatimattomasta perennasta tuli 1800-luvulla suosittu hienojen herraskartanoiden ja linnanpuutarhojen vieras. Nyt sorea tähtönen on taas trendikäs.

Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoseuduilta kotoisin oleva isotähtiputki on noteerattu jo 1597 Englannissa, mutta silloin sitä ei pidetty kasvattamisen arvoisena. Pohjolaan kasvin arvellaan saapuneen Ruotsin Kaarle XII:n sotajoukkojen mukana 1600-luvun lopussa. Tiedetään myös, että tähtiputkea kasvatettiin Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa vuonna 1730, ja Carl von Linné antoi 1753 kasville nimeksi Astrantia major, joka tarkoittaa isoa tähteä. Sitten kukka vietti hiljaiseloa, kunnes se löydettiin 1800-luvun alkupuolella uudestaan.

Jättipoimulehti ja isotähtiputki ovat lyömätön yhdistelmä.
Jättipoimulehti ja isotähtiputki ovat lyömätön yhdistelmä.

Siihen aikaan varakkaan kansanosan puutarhat olivat aina pohjoiseen päin, koska pihoille haluttiin mahdollisimman vähän aurinkoa. Oli nimittäin riski, että säteet olisivat tavoittaneet hienoston hipiän, eivätkä he halunneet muistuttaa ruskeaksi paahtunutta työväkeä. Varjoisassa puutarhassa pystyi sentään käymään kävelyllä ilman päivänvarjoa.

Se oli otollista aikaa isotähtiputken uudelle tulemiselle, sillä sen tarpeet ovat vaatimattomat ja se viihtyy erinomaisesti puolivarjoisella paikalla. Tähdenmuotoiset, valkoiset kukinnot sopivat myös hyvin yhteen 1800- luvun alun suosituimpien kukkien, kuten varjoa sietävien sinikellojen kanssa.

Isotähtiputken kukat kasvavat sarjoissa samalla tavalla kuin sukulaistensa koiranputken ja siankärsämön. Mehiläiset ja perhoset nauttivat niiden medestä.
Isotähtiputken kukat kasvavat sarjoissa samalla tavalla kuin sukulaistensa koiranputken ja siankärsämön. Mehiläiset ja perhoset nauttivat niiden medestä.

Laji on kotiutunut meille hyvin, ja sitä tapaa jo luonnonvaraisenakin, ainakin etelässä. Runsaskukintoinen isotähtiputki on tervetullut lisä perennapenkkeihimme. Sen pitkillä, ohuilla varsilla on taipumus pujottautua muiden kasvien lomaan ja ympärille, ja siten tähtiputki sitoo kukkapenkin tiiviiksi kokonaisuudeksi. Tähtiputket sointuvat kaikenlaisiin istutuksiin.

Savisiin kukka-penkkeihin voi suositella alppitähtiputkea Astrantia carniolica, joka kasvaa luonnonvaraisena Alppien kaakkoisosissa.
Savisiin kukka-penkkeihin voi suositella alppitähtiputkea Astrantia carniolica, joka kasvaa luonnonvaraisena Alppien kaakkoisosissa.

SOMA KUIN NEULATYYNY

Monivuotinen isotähtiputki kuuluu sarjakukkaisten sukuun ja on siten sukua koiranputkelle ja siankärsämölle. Sukulaisuutta voi olla hiukan vaikea nähdä ensisilmäyksellä. Isotähtiputken kukinto muistuttaa täysinäistä neulatyynyä, jonka jokaisessa kukkavarressa on useita haarakkeita ja paljon kukintoja. Yksittäisten kukintojen sarjojen alla on teräväkärkiset, värikkäät verholehdet. Kukinnot verholehtien keskellä ovat hyvin pieniä mutta uskomattoman sieviä.

Alkuperäisellä lajilla, isotähtiputki Astrantia majorilla on valkoiset kukat, jotka vivahtavat roosaan tai punaiseen ja vihreänvalkoiset suojuslehdet. Aikaa myöten siitä on jalostettu yhä värikkäämpiä muunnelmia. Isotähtiputki ’Ruby Wedding’ on kaikkein tummin rubiininpunaisine suojuslehtineen. Tummavartisen ja purppuranvärisen ’Hadspen Blood’ -lajikkeen lehdetkin vivahtavat purppuraan, kun taas ’Venicellä’ ainoastaan kukat ovat rubiininpunaiset.

Punatähtiputki on alppitähtiputken ja tavallisen tähtiputken hybridi. Tässä se kasvaa verenpunaisen angervon viehättävässä seurassa.
Punatähtiputki on alppitähtiputken ja tavallisen tähtiputken hybridi. Tässä se kasvaa verenpunaisen angervon viehättävässä seurassa.

Vaaleanpunaisesta pitävien kannattaa valita ’Rosea’, ’Roma’ tai ’Primadonna’. ’Canneman’ puolestaan on jännittävä lajike, jonka kukat puhkeavat punaisina ja muuttuvat myöhemmin vihreänvalkoisiksi.

’Sunningdale Variegated’ on isotähtiputki, jota kasvatetaan enimmäkseen herkullisen väristen, keltaraitaisten lehtiensä takia. Kukat ovat pieniä ja suojuslehdet vaaleanpunaiset ja jokseenkin huomaamattomat. Valitettavasti värikkäät lehdet muuttuvat helposti tavallisiksi vihreiksi lehdiksi, mutta sen voi estää kasvattamalla kukkaa erittäin aurinkoisella ja kostealla paikalla ja leikkaamalla voimakkaasti ensimmäisen kukinnan jälkeen.

Isotähtiputken korkeus vaihtelee kolmestakymmenestä sentistä metriin. Ylväin isotähtiputkista on valkoisenroosa ’Shaggy’, joka voi kasvaa jopa metrin korkuiseksi.

Istuta isotähtiputkea koristeruohojen joukkoon. Rantaruoho tekee isotähtiputkelle oikeutta.
Istuta isotähtiputkea koristeruohojen joukkoon. Rantaruoho tekee isotähtiputkelle oikeutta.

PERHOSPUUTARHAAN JA MALJAKKOON

Isotähtiputkessa on paljon hyviä ominaisuuksia. Kukinta on runsaimmillaan kesä- ja heinäkuussa. Myös perhoset rakastavat sitä! Parhaassa tapauksessa kukinta jatkuu jopa syyskuulle asti, tosin vähäisempänä kuin kesällä.

Isotähtiputki on loistava leikkokukka, joka sopii hyvin yhteen muiden kukkien, esimerkiksi ruusujen kanssa. Se säilyy maljakossa hyvänä noin viikon. Isotähtiputkesta saa kauniita kuivakukkia.

Pohjoisessa asuvat ilahtuvat isotähtiputken kestävyydestä. Tarvitsee vain huolehtia, että kasvupaikka on läpäisevä ja suojassa kovilta tuulilta. Parhaiten kasvi viihtyy kosteassa ja multaisessa, ravinteikkaassa maassa. Kasvupaikka voi olla aurinkoinen tai puolivarjoinen. Eräs tapa lisätä kukintaa on leikata loppuun kukkineet kasvit melko alhaalta. Leikkaus innostaa kasvia muodostamaan uusia nuppuja.

Kostealla paikalla lammen lähellä viihtyy erinomaisesti isotähtiputki ’Venice’. Se kasvaa mättäinä ja sopii maanpeitekasviksi.
Kostealla paikalla lammen lähellä viihtyy erinomaisesti isotähtiputki ’Venice’. Se kasvaa mättäinä ja sopii maanpeitekasviksi.

PUNATÄHTI VAI SAHALAITA?

Alppien kaakkoisosissa kasvaa pieni alppitähtiputki, Astrantia carniolica. Alkuperäisen, puhtaan lajin siemeniä on vaikea saada, mutta risteytys punatähtiputki Astrantia carniolica x major ’Rubra’ on lajike, jota voi löytyä hyvin varustetuista puutarhaliikkeistä. Kukat ovat haalean vaaleanpunaisia ja kasvi kasvaa vain 30 sentin korkuiseksi.

Alppitähtiputkesta ja tavallisesta isotähtiputkesta on risteytetty myös lisääntymiskyvytön punatähtiputkihybridi, jonka nimi on ’Lars’. Sekä kukka että suojuslehdet ovat viininpunaisia ja sormiliuskaiset lehdet kirkkaanvihreitä.

Kaukasiantähtiputkelle Astrantia maxima ominaisinta ovat sahalaitaiset, munanmuotoiset suojuslehdet, jotka ovat tiheässä kirkkaan roosanvärisen kukinnon alla. Kasvi viihtyy hyvin savimaassa. Esimerkiksi vaaleanpunainen lajike ’Rosea’ kasvaa noin 60 senttiä korkeaksi.

TEKSTI LENA SOFIA ANDERSSON
KUVAT EVA S. ANDERSSON

Toimitus suosittelee