Juhlakalut ja -asut



Eilen vietimme kummitusten ja lähisuvun, yhteensä parinkymmenen hengen, kesken Vilhon ja Vienon nimijuhlia. Isommatkin juhlat (=kaikki hyvät ystävät mukaan) olisivat olleet kovin mieluisat, mutta asuntomme koko asetti omat rajoitteensa. Tällä porukalla me juuri ja juuri mahduttiin ja oikein mukavaa oli.

Juhlakaluilla oli päällänsä oman äidin omin käsin mustavalkoisesta kalanruototweedistä ompelemat asut. Aikani vaatetarjontaa kartoitettuani päätin tehdä itse. Mallit on ihan omasta päästä reväistyt ja kangas kymmenisen vuotta sitten hämeenlinnalaisen kangaskaupan lopettajaisista ostettu. Ostin pilkkahintaan koko loppupakan ja tein siitä jo aikanaan miehelle liivin joululahjaksi (on muuten vieläkin tallessa!) ja itselleni pitkän puolihameen (aikoja sitten kadonnut). Vaikkei nyt ollutkaan aikaa mihinkään hienoihin vuorituksiin sun muihin kikkailuihin, minä olen oikein tyytyväinen lopputulokseen!
P.S. Iso kiitos Nakulle ihanasta tunnustuksesta! Vauva-arjen sävyttämää blogiasi on ilo lukea! :)
EDIT: Kuten tarkkasilmäisimmät ehkä huomaavat, vaihdoin juhlakalujen kuvan. Se ensimmäinen versio oli ekan kuvaussession paras, muttei siltikään riittävän hyvä. Joten tänään räpsittiin uudet. Tuosta kuvasta syntyy siis kiitoskortti.