Kekristä kuusijuhlaan – näin joulunvietto on muuttunut vuosien saatossa

Oikeaoppisesta joulunvietosta on yhtä monta mielipidettä kuin on juhlijaakin. Jotkin asiat ovat kuitenkin yhteisiä.

Tänä päivänä joulun vietto on melkoinen sekoitus markkinamiesten luomaa pöhinää, uskonnollisia perinteitä ja pakanallisia tapoja. Lisäksi jokaisella on omat jouluperinteensä, joita ilman kuusijuhla ei tunnu miltään. Aikamoinen sillisalaatti koko joulu.

Muinaiset suomalaiset viettivät vuodenvaihteeseen ajoittuvaa kekriä eli sadonkorjuun päätösjuhlaa. Silloinkin saunottiin, talosta taloon kulki kekripukki, ja syöminen oli ylenpalttista. Joitain rippeitä kekristä on siis jäänyt nykyjouluunkin.

Joulunajan katsotaan alkavan ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Ensimmäiset merkinnät adventin vietosta Suomessa ovat vuodelta 1420, jolloin Tornion piispa kehotti kansaa valmistautumaan paastoamalla Kristuksen syntymäjuhlaan. Nykyään harva valmistautuu jouluun paastoamalla, vaikka syytä ehkä olisikin. Suurimmalla osalla joulunalusaika on pyhitetty ostoshurmalle.

H-hetki on monelle jouluaaton joulurauhan julistus kello 12. Siihen mennessä kaiken pitäisi olla valmista. Entisaikoina valmista piti olla jo Tuomaan päivänä 21.12. Jos joku sen jälkeen vielä touhusi askareissaan, oli vaarana, että karhu tappaa kesällä talon karjaa.

Joulupukin kristillinen esikuva on Myran piispa Pyhä Nikolaus, joka tunnettiin anteliaisuudestaan. Punanuttuisen ulkomuodon pukki sai tilaustyönä Coca-Cola-yhtiön joulukampanjaan Haddon Sundholmin kynästä vuonna 1931. Sundholm oli syntynyt Yhdysvalloissa, mutta sukujuuriltaan hän oli ahvenanmaalainen.

Suomen Lappiin pukki asettui jo vuonna 1927, kun radiotoimittaja Markus Rautio julisti pukin asuvan Korvatunturilla.

Aikuisilla joulun kohokohta lienee aaton juhla-ateria. Kinkku saapui joulupöytään muista Pohjoismaista. Säätyläispöydissä kinkkua nautittiin 1800-luvun puolivälistä alkaen. Se syrjäytti useissa perheissä maalaismakkarat ja syltyt.

Lipeäkala oli joulupöydän keskiössä 1960-luvulle saakka. Sittemmin se on vaihtunut eri tavoin valmistettuun loheen.

Laatikkoruoat ovat tulleet juhlapöytiimme Ruotsista lanttulaatikkoa lukuunottamatta. Se nimittäin on suomalaista tekoa ja kulkeutunut meiltä länsinaapurimme juhlapöytiin.

Suomalainen joulu

1820-luvulla mainitaan teksteissä suomalainen joulukuusi ensimmäisen kerran.

1880 joulurauhaa aletaan julistaa Turusta, Prinkkalan talon parvekkeelta.

1900-luvun alussa joulukinkku nousi joulupöydän kuninkaaksi yhdessä rosollin kanssa.

1910 painettu joulukalenteri tuli Saksasta Suomeen.

1927 radiotoimittaja Markus Rautio paljasti pukin 0soitteeksi Korvatunturin.

1930-luvulla valittiin ensimmäinen Lucia Helsingissä ja nähtiin ensimmäinen Lucia-kulkue.

1931 Haddon Sundholm piirsi joulupukille nykyisenkaltaisen hahmon.

Lähteet: 
Mysi Lahtinen: Joulu: sen historia, askareet ja herkut. Kai Linnilä & Kaari Utrio: Suomalainen joulu.

Lue myös:

Joulu lasipallojen kimmellyksessä

Kuusi kruunaan punaisen hirsitalon juhlan

Vaihtelua jouluruokiin – katso 7 parasta reseptiä!

Teksti
Kuva Kirsi-Marja Savola

Tilaa Idealistan uutiskirje!

Saat sähköpostiisi suoraan monipuoliset treeni-, kauneus- ja hyvinvointijutut.

Toimitus suosittelee