Ei enää tätä aihetta

Mietin, että sivuutanko koko aihetta enää, vai annanko olla jo omalta osaltani. Mutta eilisen insta-kysymysten jälkeen heräsi halu vastata näin blogin muodossa, mitä mä olen kokenut viimeisen parin viikon aikana.

Noniin, Sampo sekoili. Siihen en sen enempää ota tarvetta purkaa, asioiden kulun voitte lukea hänen omasta blogistaan. Aika raastavaa tekstiä, enkä yhtään kadehdi hänen demonejaan. Onneksi hän on nyt hyvällä tiellä ja oppii omasta päästään paljon uutta koko ajan. Tämä on pitkä prosessi ja onneksi hän on siihen antanut itselleen aikaa. Minusta hän otti suurimman askeleen, kun myönsi ettei näin voi jatkaa eikä hän omin avuin pärjää.

Hän pääsi upeiden lääkäreiden luokse. Lääkärit jotka ottivat kokeita, testejä, EKG:n, uskomattoman määrän täytettäviä lomakkeita, joita piti sekä hänen äidin täyttää että minun. Omaa analyysiä itsestään unohtamatta sekä tietenkin yhdessä tapaamisia ja haastatteluja. Tämä AdHd on nyt niiden perusteella vahva diagnoosi ja olotilojen muutoksesta päätellen aivan oikea. Tähän vielä kylkeen terapiaa ja erilaista kokeilua sopivien annostusten ja oääkkeiden löytämiseen vielä tarvitaan, mutta mikäs siinä.

Multa lukuisat ihmiset kysyy ”miltä tuntui kun Sampo sekoili?”. No miltäpä se tuntuu. Ei ole ensimmäinen kerta. Niin kuin sanoin hänellekin, olen todella väsynyt henkisesti tähän settiin. Kukaan ei halua nähdä puolisoaan tuossa kunnossa, ja minun kysymykseni ensivaste-ihmisille olikin itkien kysyä ”kuoleeko Sampo”. Mun ei tarvis joutua kyselemään sellaisia, ei silloin kun tila missä hän on, on täysin itse aiheutettu.

Mutta sitten tullaan siihen perimmäiseen kysymykseen. Jos hänellä olisi jokin muu yhteiskuntaan soveliaampi ”kuvaus” esim syöpä, parkinson, ALS, niin lähtisinkö? No en lähtis. Enkä lähde nytkään. En, niin kauan kun hän on sitoutunut muuttamaan meidän perheenkin vuoksi oman olotilansa ja myöntämään mokansa. Tarvitseeko tämä aikaa ja apua? Todellakin. Joka kerta palaan kuitenkin siihen Sampoon joka on äärimmäisen rakastava, kunnioittava ja huomioon ottava puoliso sekä huippu iskä meidän tytölle. Hän on kaikkia edellä mainittuja pääsääntöisesti. Harmi vain, että ne huonot asiat jättää kovimmat arvet, joita ne hyvätkään ei hetkessä paikkaa. Mä kuitenkin haluan voida sanoa tehneeni kaikkeni. Jos se ei riitä, niin sitten on toiset ratkaisut edessä. Nyt haluan kuitenkin keskittyä tähän hyvään. Minun osaltani tämä oli tässä.

Instagram – Kauppiaanrouva

Snapchat – Kauppiaanrouva1

Facebook – Kauppiaanrouva

Blogit.fi – Kauppiaanrouva

Bloglovin´- Kauppiaanrouva

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*