Vanhempi nainen salaa usein kaltoinkohtelun – näin tunnistat merkit!

Joka neljäs eläkeiän ylittänyt nainen joutuu kokemaan väkivaltaa, hyväksikäyttöä tai kaltoinkohtelua. Usein tekijä on oma mies, lapsi tai lapsenlapsi.

Suomessa joka neljäs yli 60-vuotias nainen joutuu kokemaan väkivaltaa tai kaltoinkohtelua. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan kaltoinkohtelija on usein läheinen ihminen – puoliso, lapsi tai lapsenlapsi. Lähisuhdeväkivallan huomaamista ja siihen puuttumista vaikeuttaa se, että ikäihmiset eivät puhu kokemastaan kaltoinkohtelusta. Perheen sisällä tapahtuva kaltoinkohtelu on suurin mahdollinen tabu.

Myös uhkailu on väkivaltaa

Väkivalta on tietoista toimintaa, jossa haetaan valta-asemaa uhriin nähden. Vanhusten kaltoinkohtelua on:

  • fyysinen väkivalta
  • henkinen väkivalta
  • seksuaalinen väkivalta
  • hengellinen väkivalta
  • taloudellinen hyväksikäyttö
  • oikeuksien rajoittaminen
  • hoidon laiminlyöminen
  • väkivallalla tai laiminlyönnillä uhkailu

Lähisuhdeväkivaltaa löytyy kaikista sosiaaliluokista ja kulttuureista. Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Anne Veijola sanoo omassa työssään kiinnittäneen huomiota fyysisen väkivallan lisäksi taloudellisen hyväksikäytön lisääntymiseen.

– Monesti taustalla ovat lastenlasten päihde- ja mielenterveysongelmat, mutta myös muut sukulaiset ja yhteisöt käyttävät hyväksi ikäihmisiä esimerkiksi perinnön toivossa, Veijola kertoo.

Kaltoinkohtelu voi olla myös tiedostamatonta

Siinä missä väkivalta on tietoista, kaltoinkohtelua voi tapahtua myös tiedostamatta. Tahaton laiminlyönti voi yhtä lailla aiheuttaa kärsimystä ja vaarantaa ikääntyneen henkilön hyvinvoinnin.

– Kotona tapahtuvaa kaltoinkohtelua on enemmän kuin siitä puhutaan. Etenkin omaishoitajien kuormittuminen voi johtaa väsymiseen, taloudellisiin vaikeuksiin sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Paineen alla riski hoidon laiminlyömiselle ja kaltoinkohtelulle on suurempi. Näitä tapahtuu valitettavasti myös hoitolaitoksissa, toteaa Veijola.

Lue myös: Sanna, 43, joutui liikennerikoksen uhriksi – ”Minä lohdutin päälleni ajanutta naista!”

Nainen joutuu uhriksi miestä herkemmin

Tutkimusten mukaan naiset kokevat parisuhdeväkivaltaa huomattavasti miehiä enemmän. Syvään juurtuneet sukupuoliroolit ja vanhanaikaiset käsitykset avioliitosta vaikuttavat naisen asemaan perheessä. Tapausten ilmituloa hankaloittaa, että lähisuhteessa koettu väkivalta mielletään yhä perheen yksityisasiaksi. Salaisuuden purkaminen on kuitenkin avain asioiden muuttumiselle.

– Monesti väkivaltaa on ollut suhteessa pitkään ja täytyy muistaa, että väkivalta ei lopu ilman siihen puuttumista. On tärkeää, että uhria ei jätetä yksin. Selän takana toimiminen harvoin johtaa hyvään lopputulokseen vaan asia täytyy ottaa varovasti puheeksi uhrin kanssa. On hyvä ilmaista suoraan huoli hänestä ja tarjota apua. Rikosuhripäivystyksestä voi hakea keskusteluapua ja tukea prosessiin – niin uhri kuin läheinenkin, Veijola muistuttaa.

Näin tunnistat lähipiirissäsi tapahtuvan kaltoinkohtelun:

Monesti kaltoinkohtelun tunnistaminen on kodin sisällä vierailevien läheisten tai hoitohenkilökunnan varassa. Sairaudet, kuten dementia, vaikeuttavat tunnistamista. Seuraavassa muutamia ohjeita kaltoinkohtelun tunnistamiseen.

  1. Historia ja olosuhteet

Alkuun on hyvä tiedostaa, millaisissa ympäristöissä ja tilanteissa kaltoinkohtelua useimmin tapahtuu. Tällaisia ovat muun muassa perhehistoria, uhrin huono terveys, hoitajan heikentynyt fyysinen tai psyykkinen toimintakyky, päihde- ja mielenterveysongelmat, taloudelliset vaikeudet, sosiaalinen eristyneisyys sekä muut stressiä aiheuttavat tekijät. Suurin osa kaltoinkohteluista tapahtuu parisuhteessa.

  1. Fyysiset merkit

Toistuvat fyysiset merkit, kuten mustelmat, hiertymät, naarmut, palovammat tai päänahan vammat voivat olla merkkejä väkivallasta. Seksuaalisen väkivallan merkkejä ovat arkuus ja jäljet genitaalialueella sekä sukupuolitaudit. Kieltäytyminen vaatteiden riisumisesta sekä pelokas käyttäytyminen vaativat nekin selvittelyä.

  1. Vahingot ja onnettomuudet

Toistuvat vahingot ja onnettomuudet kannattaa kirjata ylös. Rikki menneet tavarat ja repeytyneet vaatteet saattavat kieliä väkivallasta.

  1. Salailu

Jos ikäihminen välttää keskustelemasta hoidosta, kotioloista tai tietystä ihmisestä, voi taustalla olla kaltoinkohtelun salailu. Häpeä ja syyllisyyden tunto saavat herkästi vaihtamaan puheenaihetta.

  1. Muutokset käytöksessä

Masentuneisuus, mielialan vaihtelut, unettomuus, pelokkuus ja arkuus voivat liittyä yleisesti ikääntymiseen, mutta ne voivat olla myös merkkejä kaltoinkohtelusta. Erityisesti kannattaa huomioida, mikäli vanhuksen käyttäytyminen muuttuu jonkun tietyn ihmisen seurassa. Myös itsetuhoiset ajatukset ja aggressiivisuus voivat olla merkkejä kaltoinkohtelusta.

  1. Ikäihmisen saama kohtelu

Mikäli joku lähipiiristä tai hoitohenkilökunnasta käyttäytyy ikäihmistä kohtaan julmasti, vähättelevästi tai välinpitämättömästi, tulee asiaan puuttua ja kirjata tapahtumat ylös. Kaltoinkohtelua on myös ikäihmisen eristäminen kokonaan muusta sosiaalisesta elämästä.

  1. Taloudellinen tilanne

Yllättävät muutokset taloudellisessa tilanteessa, sekä toistuvat nostot pankkitililtä tulee tutkia. Jos rahaa ei yllättäen riitä välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin, on mahdollista, että ikäihmisen kukkarolla käy joku lähisukulainen tai hoitoyhteisön jäsen.

  1. Hoidon laiminlyönti

Mikäli vanhus on aliravittu, janoinen, likainen, haisee virtsalta tai ulosteilta, on hoidossa puutteita. Makuuhaavat sekä hoitamattomat terveysongelmat kielivät nekin hoidon laiminlyönnistä. On mahdollista, että vanhus on kotona yksin liian pitkiä aikoja ilman tarvitsemaansa apua. Hoidon laatua tulee seurata myös hoitolaitoksissa.

Mikäli epäily osoittautuu oikeaksi, on hyvä olla jo valmiiksi mietittynä mihin ottaa yhteyttä ja miten uhrille saa heti apua.

 

Mikä Rikosuhripäivystys?

Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa muun muassa tuottamalla maksuttomia matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita.

RIKU auttaa, jos

  • olet rikoksen uhri tai epäilet olevasi rikoksen uhri
  • haluat kohtaamaasi rikokseen liittyviä neuvoja tai keskusteluapua
  • läheisesi on joutunut rikoksen uhriksi
  • olet todistajana rikosasiassa

Oletko joutunut rikoksen uhriksi? Hae apua täältä!

Valtakunnalliset palvelunumeromme Auttava puhelin sekä Juristin puhelinneuvonta ovat maksuttomia palveluita.

Auttava puhelin 116 006
Juristin puhelinneuvonta 0800 161 177

 

Lue myös:

Baarissa pahoinpidelty Mika, 38: Pelko seurasi minua vuosia!

Sanna, 43, joutui liikennerikoksen uhriksi – ”Minä lohdutin päälleni ajanutta naista!”

Toimitus suosittelee

Pin It on Pinterest