Miten käsi voi 6 viikkoa tatuoinnin poiston jälkeen?

Mun tatskanpoistosta on nyt kulunut kuutisen viikkoa. Olettekin paljon kyselleet, että miten käsi voi tällä hetkellä. Käsi voi oikein hyvin, vaikkakaan paraneminen ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan.

Kun varasin leikkausaikaa, ajattelin, että ihan hyvin voin mennä nappaamaan sen pois kesällä. “Eihän nämä Suomen kesät nyt niin lämpimiä koskaan ole, että se alkaisi mätimään.” Eipä. Meni ehkä kaksi päivää leikkauksesta, kun helteet laskeutuivat Suomen ylle. Kirurgin tärkeimmät ohjeet haavan kotihoitoon olivat “Tee mitä teet, kunhan pidät käden kuivana ja et hikoile.”. Oli muuten suhteellisen helppo toteuttaa näillä keleillä :D

Aiemmissa leikkauksissa mulla on riittänyt 10 päivää palautumisaikaa, jonka jälkeen olen voinut taas aloitella treenejä. Toki niin, että en nyt ole heti lähtenyt vetämään kovia käsipuntteja tai muuta vastaavaa, jossa käden iho olisi venynyt äärimilleen. Tällä kertaa helteistä ja mun järkyttävästä hikoilusta johtuen haava ei meinannut parantua millään ilveellä. Mähän siis hikoilin vaikka olisin maannut sängyssä paikoillani tuulettimen edessä.

Arpi nappasi kesän aikana kaiken mahdollisen brunan. Iho kiristää vielä hiukan “sisäsyrjästä”.

Olin mennyt bookkaamaan Elixirin kuvauksia sillä mentaliteetilla, että olisin parin viikon päästä operaatiosta jo täydessä iskussa. Käsi ei kuitenkaan ollut lähelläkään kunnossa pari viikkoa operaation jälkeen, ja kuvauksia olisi ollut lähes mahdoton enää siinä vaiheessa perua, kun kaikki oli jo sovittuna. Sain myös kuulla, että yhdeksi kuvattavista lajeista oli valikoitunut pesäpallo. No sehän olisi juuri mukavan repivää tuolle kädelle! Pienellä riskillä uskalsin kuitenkin lähteä tekemään kuvauksia, koska tiesin, että tämä ei ole lopullinen jälki, joka käteeni tulee jäämään.

Paraneminen ei siis sujunut millään asteella suunnitelmien mukaan. Kuumuuden ja hikoilun takia haava tulehtui ja pesäpalloilussa siihen tuli pieni repeämä, mikä levitti arpea. Antibioottikuuria jouduin jatkamaan viikon verran pidempään, eli söin sitä yhteensä yli 2 viikkoa. Lopulta kuitenkin haava alkoi parantua ja leikkaushaava menemään kiinni. Ja vaikka leikkauksesta on jo 6 viikkoa, niin kädessäni on vieläkin rupea, juurikin siinä repeämä kohdassa. Siksi en ole kauheasti halunnut siihen vielä laittaa meikkiä tai rasvaa, jotta se saa parantua ihan rauhassa.

Kaikki aiemmat leikkaukset olivat menneet todella kivuttomasti ja helposti. Paraneminen oli aina sujunut ajallaan ja haava pysynyt hienosti kiinni. Nyt kuitenkin opin kantapään kautta, että mikäli on yhtään riskiä kuumalle ilmalle, niin suosiolla skippaan tai siirrän leikkauksen. Enää en luottaisi “Suomen kesään” :D

Käden ollessa “normaalisti” arpeen ei juurikaan kiinnitä huomiota.

Tatska itsessään on nyt pois ja enää minulla on jäljellä arpikorjaus. Silloin arvesta kurotaan siisti ja huomaamaton, jonka jälkeen koko operaatio on DONE. Tähän väliin ajattelin kuitenkin ihan vain varmuuden vuoksi varata kunnolla aikaa, jotta iho saa venyä rauhassa normaaleihin mittoihin. Ajattelin, että menen viimeiseen leikkaukseen vasta joskus maaliskuun paikkeilla, jolloin ei takuulla ole liian helteiset ja hikiset kelit! Nyt saan arven sitä paitsi meikillä tarvittaessa piiloon ja se ei enää häiritse kädessäni, joten kiirettä on turha pitää.

Edelleen olen siis sitä mieltä, että tatskasta eroon hommautuminen oli paras päätös ikinä, koska se häiritsi minua sen verran paljon. Nyt vain tyhmästä päästä kärsi kirjaimellisesti koko ruumis. Seuraavaan ja viimeiseen leikkaukseen varaan kyllä ympärille tarpeeksi “treenitöntä” aikaa, en lähde pelaamaan pesäpalloa ja minimoin muutenkin kaikki mahdolliset haittatekijät (eli ei etelän reissuja maaliskuulle!). :D