Hylätyksi tulemisen pelko tuhoaa Iidan parisuhteet: ”Jätän miehen, etten tule itse jätetyksi”

Biologisen isän poissaolo ja kasvatti-isän kuolema saivat Iidan, 25, tuntemaan olonsa hylätyksi. Hylätyksi tulemisen pelko näkyy parisuhteissa ripustautumisena ja epävarmuutena.

Iida Åfeldtin lapsuus oli onnellinen. Hän asui omakotitalossa äitinsä, isäpuolensa ja neljän sisaruksensa kanssa. Vaikka biologinen isä ei ollut kuvioissa, ei mitään puuttunut. Elämä oli tasaista.

– Äitini tapasi kasvatti-isäni, kun olin 2-vuotias. Vuoden päästä he menivät naimisiin. Sisarukseni syntyivät myöhemmin, Iida kertoo.

Iidan äiti sai hänet ollessaan vasta 18-vuotias. Vaikka äiti kuinka vakuutti Iidan olevan tärkeä, koki hän itse olevansa epätoivottu. Iida jopa karkaili kotoa tullakseen huomatuksi.

– Tiesin olevani yhden illan vahinko. Tunsin, ettei kukaan halunnut minua tai rakastanut oikeasti. Ajattelin äitini halunneen tehdä abortin, vaikka hän on aina sanonut, että on aina rakastanut minua.

Lue myös: ”Rakkaudeton lapsuus jätti pitkät arvet”

Kasvatti-isän kuolema pysäytti

Iidan kasvatti-isä teki itsemurhan, kun Iida oli 14-vuotias. Iidasta tuntui, että kasvatti-isä oli halunnut pois hänen luotaan. Tunne hylkäämisestä toistui.

– Tunsin että minulla on kaksi isää, joista kumpikaan ei halunnut olla kanssani.

Tunsin, ettei kukaan halunnut minua tai rakastanut oikeasti.

Ristiriitaiset tuntemukset omasta identiteetistä saivat Iidan ottamaan yhteyttä biologiseen isäänsä. Vaikka välit ovat tällä hetkellä kohtuullisen hyvät, on isä tuottanut Iidalle monia pettymyksiä.

– Häntä ei hirveästi tunnu kiinnostavan omat asiani. Jos olen tarvinnut häntä, isä on saattanut vain sanoa, ettei nyt ehdi. Tuntuu ettei hän tiedä miten olla isä, Iida toteaa.

Lue myös: Isä valitsi itsemurhan: ” Hän ei jättänyt jälkeensä minkäänlaista selitystä”

Hylkäämisen pelko vaikuttaa parisuhteisiin

Iida seurusteli ensimmäisen kerran vakavasti 17-vuotiaana. Hylkäämisen pelko vaikutti Iidan käytökseen ja parisuhteen dynamiikkaan voimakkaasti. Iida ripustautui mieheen.

– Mies oli minulle vähän kuin isä; vahva mies joka päätti asioista puolestani. Suhteemme oli nurinkurinen ja hänellä oli selkeä valta-asema.

Pelko hylkäämisestä sai Iidan varmistelemaan miesystävältään asioita jatkuvasti. Iidalle oli tärkeää, että miesystävä osoitti selkeästi haluavansa olla hänen kanssaan.

– Varmistelin häneltä onko pukeutumiseni ja tekemiseni ok. Pelkäsin ja stressasin hirveästi, että hän jättää minut, Iida kertoo.

Osa miehistä on kokenut käytökseni ahdistavaksi. Jos olen miehestä kiinnostunut, minulla on epävarma olo ja haluan olla paljon yhdessä.

Suhde kesti viisi vuotta, mutta lopulta päättyi eroon Iidan aloitteesta.

– Kasvoin suhteesta yli, hän miettii.

Lue myös: Nakertaako luottamuspula parisuhdetta?

Ripustautuva käytös karkottaa miehiä

Iida kertoo hylkäämisen pelon vaikuttavan deittailuun. Muutama myöhempi suhde on päättynyt Iidan ripustautuvan käytöksen takia.

– Osa miehistä on kokenut käytökseni ahdistavaksi. Jos olen miehestä kiinnostunut, minulla on epävarma olo ja haluan olla paljon yhdessä.

– Esimerkiksi jos mies ei vastaa heti viesteihini, ajattelen ettei hän olekaan kiinnostunut. Silloin alan kyselemään, miksei hän ole jo vastannut. Miehet ovat saattaneet ihmetellä, että miksi pitäisi koko ajan olla paikalla ja vastata.

Suhteiden päättymiset miesten aloitteista ovat tuntuneet Iidasta pahalta. Hän kertoo ensimmäisen reaktion olevan asian kieltäminen.

– Jälkeenpäin tajuaa, että hylkäämisen pelko on ollut silloin niin voimakas, että on valmis tekemään melkein mitä vaan toisen hyväksynnän eteen. Silloin käyttäydyn eri tavoin kuin normaalisti, Iida sanoo.

Lue myös: Tällainen on suhde narsistin kanssa

Pakoon liian hyvää suhdetta

Iidan kertoo viehättyvänsä edelleen vahvoista miehistä, jotka osoittavat kiinnostuksensa suoraan. Tällöin hän kokee itsensä vähemmän stressaantuneeksi.

– Silloin tulee usein fiilis, että jätän tämän miehen ennen kuin se jättää minut! Muutaman suhteen olenkin päättänyt, koska se on tuntunut liian hyvältä. Silloin alan pelkäämään hylkäämistä ja jätän miehen itse, Iida sanoo.

Jälkeenpäin on iskenyt katumus.

Puhuminen ja kirjoittaminen on auttanut jäsentämään ajatuksia.

– Toisinaan olen myös törmännyt mieheen jälkeenpäin ja nähnyt hänet uudessa valossa. Silloin asia saattaa harmittaa, hän pohtii.

Lue myös: Jatkatko suhdetta vääristä syistä?

Parisuhteen löytämisellä ei ole enää kiirettä

Iida kertoo käyneensä kouluaikana säännöllisesti terapiassa. Myös aikuisena hän on hakeutunut terapiaan joitakin kertoja. Terapia on auttanut Iidaa käsittelemään hylätyksi tulemisen pelkoa ja saamaan työkaluja asian käsittelyyn. Yleensä terapiajaksot ovat liittyneet biologiseen isään ja kasvatti-isään.

– Joskus myös joku mieskuvio on aiheuttanut paljon pahaa mieltä, mikä sitten heijastui myös työhön ja muuhun elämään.

Viimeiset puoli vuotta Iida kertoo tapailleensa miehiä vähemmän. Hän kokee voivansa kaikin puolin paremmin kuin vuosi sitten ja kertoo menneensä asian kanssa eteenpäin.

– Puhuminen ja kirjoittaminen on auttanut jäsentämään ajatuksia. Toki toivon, että löytäisin jossain vaiheessa miehen, jonka kanssa voin jatkaa asian työstämistä, Iida sanoo toiveikkaasti.

Lue myös: 

Psykoterapia -10 hyödyllistä faktaa

”Syvä itseinho on kuin haava ihmisen sisällä” – näin pääset siitä eroon

Teksti
Kuva Laura Kiuru ja Pinda Mirovitch

Toimitus suosittelee