Naistenpäivä, joka ei mennyt ihan putkeen…

Tarkoitus oli eilen laittaa postausta koskien kansainvälistä naistenpäivää, mutta jotenkin päivä vain lässähti totaalisesti omalta osaltani – sen voimaannuttamisen sijaan. Ei, se ei johtunut siitä, ettei kukaan (mies) onnitellut naistenpäivän johdosta. Eikä siitä, että jäin ilman suklaakonvehteja tai ruusuja. Mielummin jopa näin päin. Kauniita sanoja, makeisia ja kukkasia voi antaa toiselle ihan minä vuoden päivänä tahansa. Ja oikeastaan mielummin niin päin, eikä vain siksi, että kyseisenä kalenterinpäivänä satun olemaan n a i n e n.

Naistenpäivässä on kyse jostain ihan muusta, kuin kaikesta vaaleanpunaisesta. Mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä postauksia onnistui naistenpäivän kunniaksi julkaisemaan niin Laura Naistenpäivä, jonka piti vapauttaa meidät, laittaakin meidät muottiin kuin Natakin Ei meidän päivä, vaan meidän vuosi – suosittelen käydä lukaisemassa. Huikeita voimanaisia kummatkin.

Char and the city, women´s day, goddaughter

Ristiriitaisten ajatusten päivä siis takana, vaikka naistenpäivän perimmäiset syyt ovatkin äärimmäisen tärkeitä. Voi toki olla, että osa (ärsyyntymyksen) tunteista kumpuaa myös siitä, että meneillään on Se aika kuukaudesta. Naiseuden kolme kamalaa kirjainta. P, m ja s. Huojennuksen tunteen sain eilen lopulta kaikenmaailman naistenpäiväkirjoitusten sijaan Martinan Se aika kuukaudesta kun olen ihan eri ihminen -postauksesta. Kiitos siitä!

Mutta jos jotain, niin haluan tässä kohtaa sanoa KIITOKSEN sanan kaikille upeille vahvoille naisille, joita minulle on elämässäni – tiedätte keitä olette, mutta ette ehkä tiedäkään miten paljon arvostan teitä. Niin ylä-, mutta varsinkin alamäissä. Miten aina olette valmiita tukemaan toisia, pyyteettömästi. Miten ylpeä olen teistä. Ja miten hyviä esikuvia olette ystäväpiirimme ja perheidemme pienimmille.

Here’s to strong women.
May we know them. May we be them. May we raise them.

INSTAGRAM (@charandthecity) / FACEBOOK / PINTEREST