Pinna kireällä

Nyt alkaa kyllä pinna kiristyä uhkaavasti. Olen kävellyt tänään yhteensä 30 minuuttia ulkona. Pidempään en voi, sillä ainutkaan kenkäpari eteisessä ei mahdu tässä vaiheessa päivää jalkaani. Jalat ovat niin turvoksissa, ettei nilkkoja erota enää ollenkaan. Molemmat koivet ovat yhtä pinkeää pölkkyä. Jos jalkapöytään pistäisi neulalla, sieltä suihkuaisi vettä ainakin metrin päähän. Jalkojen nostaminen ylös auttaa hetkellisesti, mutta jo pieni kävelymatka tuo turvotuksen ja kireyden takaisin. Aivan sama, kuinka paljon juo vettä ja kuinka vähän syö suolaa, tuo neste on vaan jumahtanut meikäläisen riesaksi. Neuvolassa en halunnut edes katsoa vaakaa. (Tämä oli sillä kompa, en olisi nähnyt koko vaakaa vatsani yli, mutta en siis halunnut kuulla lukua neuvolatädiltä.)

Turvotuksen lisäksi tänään ärsyttää tuo turvotuksen osasyyllinen ei järjetön helle. Mitenhän ihmeessä tuonne 28 asteen kuumuuteen tulisi pukeutua, kun jo minuutin jälkeen ulkona ahdistaa? Naama valuu, kainalot tulvivat ja happi tuntuu loppuvan vauvavatsan painaessa palleaa. Ainoat rintaliivit, jotka mahtuvat ylleni, ovat supermassiiviset imetysliivit, joista jää kauhistuttavat rusketusrajat jo hetkessä, tai sitten olkaimeton alusmekko, joka on pituutensa vuoksi niin kuuma, että hiki vaan virtaa niskasta kohti maata. Ja ilman rintaliivejä en pysty ulos lähtemään vilautteluvaaran vuoksi.

P1010008

Vaikka vauvakutsuilta saamani tuuletin helpottaakin oloa hieman, olen silti kärttyisä kuin persauksiin ammuttu karhu. Jotenkin en vaan nyt voi yhtyä kaikkien ystävieni hehkutukseen kesästä, kun ainut tapa nauttia auringosta olisi maata nurmikolla alasti jommallakummalla kyljellä. Ja uskokaa pois, sitä ei kukaan halua nähdä. Kohtalotovereita? Anyone?