pitkästä aikaa juhlissa & heräteostos vuoden takaa

Sunnuntai-iltaa. Jossain määrin haikeaa sellaista, sillä kesäloma alkaa osaltani olla ohitse. Niin nopeasti on mennyt jälleen tämä(kin) kesä – aivan liian nopeasti! Onneksi olen sentään päässyt molemmilla parin viikon lomapätkillä lomamoodiin – en ole ajatellut työasioita kertaakaan. Tämä toinen lomapätkä on tuntunut jopa yllättävän pitkältä vaikka olenkin viettänyt sen pääosin kotona. Tai no, haettiinhan me tuo auto Tukholmasta, käväistiin asuntomessuilla, sekä päivän reissulla niin Hesassa kuin Turussakin. Ehkä siinä onkin juuri se salaisuus – ne pienet reissut ja muuten kotona perushääräilyä? Niin tai näin, tänään on muistettava laittaa puhelin herättämään ja kaivettava työläppäri esille. Lomaltapaluuta helpottaa tieto siitä, että mulla on edelleen yksi (viime kesän) lomaviikko jemmassa. Josko sitä syksyllä pitäisi päivän lomaa kerrallaan (ja tekisi päiväreissuja) aina yhden per viikko… let´s see.

Tähän kesään mahtuivat sentään pitkästä aikaa yhdet juhlatkin. Eilen vietimme nimittäin sukulaispoikamme rippijuhlia. Kylläpäs olikin mukavaa nähdä miehen lähisukua, myös jenkeistä paikalle matkustaneita! Olen tainnut aiemminkin mainita kuinka meillä molemmilla on suht pienet (lähi)suvut joten sukujuhliakaan emme kovin usein pääse juhlimaan. Miehellä on sentään kaksi veljestä ja muutama serkku, toisin kuin minulla – ainoiden lapsien ainoalla lapsella. En siis itse omista yhdenyhtä serkkua, enkä kovin montaa pikkuserkkuakaan. Siksi iloitsenkin aina näistä miehen suvun juhlista ja tapahtumista. Onneksi ensi kesänä onkin sitten tiedossa tyttöjen serkkupoikien rippijuhlat – ja sitä seuraavana kesänä jo meidän tuplapulman vastaavat ღ

Perhepotretit jäivät jälleen kerran ottamatta – ollaan kyllä ehkä maailmankaikkeuden huonoimpia muistamaan sellaisia… Mutta pakotin tyttären ottamaan muutaman kuvan meikäläisestä juhlien jälkeen, ihan sen kunniaksi kun kerrankin mulla oli sentään hieman korkoa kantapään alla ja jotain juhlavampaa yllä :) Koska kovinkaan moni mekoistani ei mahdu ylleni tällä hetkellä (voihan kesäkilot ja juoksujalan vipattamattomuus!), olinkin iloinen kun tuo musta mekko mahtui sentään päälle. Olen ostanut kyseisen mekon vuosi sitten aivan totaalisena heräteostoksena Marks & Spencerilta. Muistan edelleen kuinka olin Hesassa ystäväni kanssa ja kuinka juuri poislähtiessämme huomasin kyseisen mekon, ja ostin sen samantien – sovittamatta. Ja yllättäen tuo istui ylleni suhteellisen hyvin. Heräteostos, jolla taidan juhlia vielä monet muutkin juhlat.
,…

Sellaista tähän viikonloppuun. Tänään olenkin vain ollut, lukenut kirjaa ulkona auringossa, pessyt pyykkiä, hieman vaihdellut sohvatyynyjen paikkoja… Niin ja päättänyt yrittää säilyttää tämän tietyn kesäfiiliksen vaikka töihin palaankin. Yritän ajatella olevani lomalla vaikka töissä käynkin – tai jotain siihen suuntaan :D Jospa tuo onnistuisi ainakin siihen asti kun tyttöjen loma on ohitse. Sitten vasta alkaa se oikea arki. Ja itseasiassa pakko myöntää, että ihan hieman huomaan jo (salaa) odottavani kauppoihin ilmestyviä uusia syysvaatteita… Itse syksyä en vielä odota kyllä yhtään! Hellejaksoa mieluumminkin pliis!