volbeatia (ja rakeita) lenkkipolulla

Koleaa kesäkuun ensimmäisen päivän iltaa! Kylläpä keli viileni kun kesä virallisesti alkoi… pääsevät lapsetkin lomille ja vaikkapa uimaan tuonne raekuurojen sekaan :) No, eipä voi kuin toivoa, että kelit tästä taas lämpenisivät pikkuhiljaa!

Tänä iltana Väinön kanssa (kävely)lenkille lähtiessäni kiskoin suosista ylleni talvijuoksuhousuni, fleecepuseron, ulkoilutakin ja hanskat – ja jopa pipon päähäni. Eikä yhtään tullut edes kuuma. Nämä postauksen kuvat sen sijaan on otettu edellisviikolla kun vielä tarkeni hieman kevyemmissä lenkkivaatteissa. Tarkoituksemme oli kuvata lähinnä Väinöä (ja uusia kuulokkeitani) mutta muistikortille tallentui enimmäkseen lenkkimaisemia… koiraa kun ei kuvissa poseeraaminen vähempää tuona iltana voinut kiinnostaa. Mutta ketä nyt kiinnostaisikaan jos ympäristö olisi täynnä houkuttelevia vastakkaisen sukupuolen tuoksuja :D

Lähin lenkkireittimme kiertää tuon meidän “oman” pikkujärven ympäri, ollen juuri sopiva 4 kilometrin iltalenkki Väinön kanssa – ellei pidempään lenkkiin ole aikaa tai motivaatiota. Reitin varrelta on tänä keväänä kaadettu reilusti puita ja siistitty maisemia muutenkin joten mikäs tuota kiertäessä, joskus parikin kertaa yhtäsoittoa. Usein teemme iltalenkillä myös niin, että mies tai tytöt kiertävät Väinön kanssa osan matkaa ja heidän jatkaessaan kotiin, kierrän itse vielä pidemmän (juoksu)lenkin musiikkia kuunnellen. Väinön kanssa lenkkeillessäni en ole tainnut ikinä kuunnella musiikkia vaan keskityn lähinnä höpöttämään koiralle niitänäitä – mikä tuntuu huvittavan muuta perhettä. Omasta mielestäni taas on varsin luonnollista jutella lenkkiseuralaisensa kanssa…

Yksin lenkkeillessäni sen sijaan kuuntelen miltei aina musiikkia – sikäli mikäli onnistun löytämään kuulokkeet. Mikähän siinäkin on, että moiset ovat aina kateissa… ainakin meidän perheessä. Siirryin jossain vaiheessa nappikuulokkeista miehen sankamallisiin isompiin kuulokkeisiin sillä kyllästyin siihen, etteivät napit ikinä pysyneet korvissani. Ja onhan koko musiikinkuuntelukokemus ihan erilainen isommilla kuulokkeilla. Miehen langallisia kuulokkeita käyttäessäni haaveilin langattomista, vieläkin isommista (nykymuodin mukaisista) kuulokkeista… Niinpä ilahduin kovasti saadessani bloginäkyvyyttä vastaan valita kuulokkeet ruotsalaiselta Sudiolta. Kauaa ei valintaa tarvinnut miettiä – toteutuihan vihdoinkin haaveeni omista, valkoisista kunnon kuulokkeista löytäessäni Sudiolta nämä kaunottaret. Tosin kuten tapoihini kuuluu, jäin silti hieman jahkailemaan nappikuulokkeiden suhteen sillä nekin näyttivät hurjan kivoilta!

Kuulokevalinnassa minua hieman mietitytti miltä tuntuisi juosta noin isoilla kuulokkeilla. Vaan yllättävän hyvinhän tuo on sujunut, sen verran kevyt malli kuitenkin on. Ehkä parasta näissä kuulokkeissa on ulkonäön ohella langattomuus – sitä olen kaivannut jo pitkään. Lämpimämmät nuo ovat kuin mitä aiemmat kuulokkeeni – tosin sekään ei liene huono asia varsinkaan näillä viileämmillä keleillä :D Ja äänentoisto on kyllä loistava! Jopa asian suhteen minua huomattavasti tarkempi mieheni oli samaa mieltä. Kuulokkeet sulkevat koko muun maailman hyvin pitkälti pois eli siinä mielessä nämä toimivat mielestäni juoksua paremmin esimerkiksi salilla tai vaikkapa kotona musiikkia tai äänikirjoja kuunnellessa. Lenkkeillessä ainakin itse haluan nimittäin pysyä kärryillä myös ympäröivästä maailmasta, ihan turvallisuussyistäkin.

Sain myös teille muille käytettäväksi alekoodin eli koodilla vaaleanpunainen15
saatte 15% alennuksen Sudiolta tekemiinne tilauksiin.

Kuulokkeista ja lenkkeilystä tulikin mieleeni, että voisin taas pitkästä aikaa listailla omia lempijuoksubiisejäni – josko niistä olisi iloa myös teille muille. Aika pitkälti tykkään kyllä kuunnella edelleen joko Volbeatia, Nightwishia, Haloo Helsinkiä tai Sunrise Avenueta. Tosin yksi ihkauusi suosikkikin mulla on… tai kappale ei kyllä ole uusi mutta tämän version löysin ensimmäistä kertaa. Ainakin on kunnon juoksurytmi :D

*Kuulokkeet saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

  • Hellevi

    Jännä kun et mitenkään mainitse miestäsi tässä postauksessa…tekstistä voisi päätellä että olit yksin koiran kanssa ellei näkisi kuvia, ja toisaalta kuulokekuvista voisi ajatella että kuuntelit musiikkia vaikka sinulla oli kaksinkertaista lenkkiseuraa! ;D Kauniin kuvan hän sinusta otti.

    • marja

      Hmm, mitäs mun olisi miehestä pitänyt mainita? :) Että tällä kertaa mieskin lähti lenkille mukaan? Vai selittää, että miehen ja Väinön palattua lenkiltä kotiin, jatkoin vielä matkaa yksinäni juosten ja musiikkia kuunnellen. Usein teemme myös tyttärien kanssa juurikin niin – ensin yhdessä lyhyempi lenkki ja sitten jatkan vielä yksinäni pidemmän juoksulenkin päälle. En pitänyt näitä oleellisina asioina mutta lisäsin nyt tuonne tekstin jatkoksi. Ja koska halusin kuulokkeista kuvia nimeenomaan lenkkeillessä, oli loogista yhdistää myös niiden kuvaaminen samalle lenkille kun kameran mukaan otimme – monta kärpästä samalla iskulla. Ensin kyllä ajattelin jättää miehen ja koiran postauksen ulkopuolelle ja olisi varmaankin ollut selkeämpi siis niin. No aina ei voi postaus onnistua ;) Ja harvemmin päivänasukuvatkaan ovat juuri kyseisen päivän asuja :)

  • Nina Meriläinen

    Tämä on kyllä ohan huippuversio! Soi Kaustisen Festivaaliraveissa aina minuuttibiisinä eli minuutti ennen jokaista ravilähtöä :)

  • Nuppu

    Olen huomannut tässä vuosia blogiasi lukiessani, että meiltä löytyy monia samoja vaatteita, kenkiä ja korujakin mutta, että meillä on ruskeilla labranaattoreilla sama hihna ja panta oli ehkä hauskin yhteensattuma. Tosin meidän neidillä on pinkit versiot. Tietenkin. :) Ihania kuvia kuten aina!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*

Toimitus suosittelee