oman elämänsä floristi

 

Yksi haaveammateistani on jo vuosia ollut floristi. Rakastan kukkia (no kukapa ei!) ja minusta olisi aivan mielettömän ihanaa viettää päiväni inspiroivassa ympäristössä jossain kauniissa kukkakaupassa. Haaveiluni taisi saada alkunsa jo opiskeluaikoina ollessani monta kesää töissä hautausmaalla. Silloinkin lempipuuhaani oli kukkien istuttaminen ja kukkapenkkien hoitaminen… Jossain vaiheessa omakotitaloon muutettuamme sain yliannostuksen kukkapenkeistä, rikkaruohoista ja kaikesta pihamaan hoitamiseen liittyvästä. Mutta silti olen aina rakastanut kesäkukkien hoitoa. Jo pelkästään kukkien kastelu ja nyppiminen myöhäisinä kesäöinä on ehkä yksi maailman terapeuttisimmista hetkistä – ainakin minulle.

Eilinen kukkakurssi oli juurikin sitä samaa – kukkaterapiaa parhaimmillaan. Tuon parituntisen aikana unohti koko ympäröivän maailman. Sitä ajatteli ainoastaan erilaisia kukkia ja sommitelmia. Eikä kuulkaa ollut helppoa! Olenkin aina epäillyt, että se kuinka nopeasti kukkakaupassa tekevät hienon kimpun on pelkkää silmänlumetta ;) Ja olenhan itsekin usein ostanut kukkia ajatuksenani sitoa niistä sitten itse jonkinlainen kimppu… kukkien päätyessä loppuviimeksi sellaisenaan maljakkoon.

Siksi olenkin jo jonkin aikaa suunnitellut osallistumista kukkasidontakurssille – ja nyt tuon vihdoin yhdessä ystäväni kanssa toteutimme. Tällä kertaa kurssilla ei tosin opeteltu sitomaan kimppua (senkin haluaisin kyllä oppia!) vaan käytimme kukkasienitekniikkaa eli kosteaan sieneen tökittiin erilaisia kukkia ja leikkovihreitä. Ajatuksena tehdä hieman vintagehenkinen ja puutarhamainen kukka-asetelma. Ennen kurssia taisin sortua ajattelemaan, että tuollainen sienitekniikka nyt olisi varsin helppo mutta eipä sommitelman tekeminen ainakaan itselleni ensikertalaisena ollut kovinkaan helppoa. Minulla oli kyllä päässäni tietty visio rennosta kimpusta mutta lopputulos ei välttämättä ollut juuri sitä mitä olin ajatellut :)

Vaikka yleensä rakastan myös kukkakimppujen suhteen ajatusta siitä kuinka yksinkertainen on kaunista, täytyy nyt todeta että tässä kimpussa more is todellakin more :) Sillä pitihän koko tuo reseptissä lueteltu määrä kukkia saada mahtumaan asetelmaan… Näin jälkikäteen jäin ehkä hieman harmitteleen sitä miksi ihmeessä valitsinkaan (pitkän pähkäilyn jälkeen) omaan asetelmaani valkoisia leukoijia enkä noita ihanan murretun sävyisiä. Niin upeilta ne näissä kuvissakin näyttävät. Pahoittelut kuvien tulvasta, en malttanut jättää mitään kuvaa poiskaan :)

 

Nyt kun katselen omaa kimppuani niin ehkä tertturuusuja olisi voinut laittaa muutaman vähemmän :D Oli hauskaa btw huomata kuinka jokainen teki aivan omanlaisensa asetelman – tismalleen samoista materiaaleista. Joutunette katselemaan tuota minun kimppuani vielä toisenkin postauksen verran sillä pakkohan sitä oli kuvata vielä kotonakin…

Aurinkoisen keväistä torstaita kaikille! Ulkoa kuuluu tauoton linnunlaulu ja jopa meidän pihasta alkavat viimeisetkin lumikasat olla kadonneet – kevät todellakin on täällä! Illalla aion vetäistä jalkaani juoksulenkkarit ja lähteä pitkälle lenkille napit korvilla lätkämatsia kuunnellen – ihan parasta.

Kurssista saatu pieni alennus bloginäkyvyyttä vastaan.

 

  • Piia

    Hurmaavia kuvia! <3

    • marja

      Kiitos ღ Ei noin kauniista kukista voi saada huonoja kuvia :)

  • Paula

    Kauniita kuvia! Missä noin ihana kukkakauppa on? Tampereella?

    • marja

      Tuo workshop pidettiin Itsenäisyydenkadulla Cafe & Bakery Mimosan tiloissa (samassa talossa missä asuttiin herra Koon kanssa ihan aikojen alussa jos muistat :) ). Kukkakauppa löytyy Tullintorilta, siitä Seppälää vastapäätä! Pikkasen liian helppoa poiketa nykyään hakemaan kukkakimppu sieltä samalla kun käydään ostamassa lounassalaatit ruokakaupasta :)

  • Muusa

    Täällä toinen wannabe-floristi huokailee näille kukkakuville! Seuraan tuota Helmivillakkoa instassa ja tykkään tosi paljon siitä boheemista tyylistä sitoa kimppuja. Harmi, etten asu Tampereella!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*

Toimitus suosittelee