winter wonderland (lue: woihan webasto)

winter
Voihan maanantai. Minäkö se vielä eilen (ja tänäänkin) hehkutin yksin kotona olemisen ihanuutta… Tänään vietettyäni töissä kaksitoista tehokasta työtuntia, totesin ettei päänsärkyni kestäisi enää yhtään työmailia ja päätin lähteä kotiin. Tai no, itseasiassa tarkoitus oli kiertää kotiin Torni-hotellin kautta sillä olin sopinut meneväni ystäväni kanssa yksille ihailemaan talvista Tamperetta. Vaan kuinkas kävikään… istahtaessani iltayhdeksän jälkeen autooni, ei tuo mokona päästänyt inahdustakaan – ei tietoakaan käynnistymisestä. Liekö webasto vienyt akusta virrat vai hajonnut koko auto… mene ja tiedä. Siinä hetken istuin kylmässä autossa miettien seuraavaa siirtoani. Siirryttyäni potkimaan auton renkaita, jouduin viestittämään ystävälleni vetäytymisestäni maisemien ihailusta tältä illalta.

Eikun takaisin työpaikan lämpöön. Hetken jopa mietin (ja tämän laitan hedarin piikkiin :) ) jäisinkö suosista töihin yöksi sillä eihän mulla ollut edes pipoa saati mitään muuta kovinkaan lämmintä mukanani. Ajatus kävelystä bussipysäkille ja bussilla kotiin matkaamisesta ei siis kiehtonut hirvittävästi. Joten mitä tekee Marja, nelkyt ja risat. Soittaa vaarille ja kysyy autoa lainaksi. No, autoa en lainaksi saanut mutta kyydin kotiin kuitenkin ღ Ja koska lämmin pipokin löytyi sekä tumput sormikkaiden päälle, sain päähäni loistoidean jäädä kyydistä jo tuolla meidän kylän keskustassa. Sieltä sitten onnellisena kävelin loput kilometrit kotiin upeaa pakkaskeliä (puoli yhdeltätoista illalla) ihaillen :D Elleivät varpaani olisi olleet umpijäässä olisin taatusti kävellyt vielä jonkun kunniakierroksen. Niin hyvää happihyppely teki myös päänsärylle.

winter4

winter5winter3winter2
Että sellainen maanantai mulla… Iloisiakin uutisia saatiin sillä tanssityttömme on valittu ryhmineen kisaamaan erääseen tanssitapahtumaan heti alkuvuodesta! Voi mitä riemunkiljahduksia tuo aiheuttikaan – niin ädillä kuin tyttärellä :) Luvassa siis paljon tanssia myös tulevalle vuodelle, kivaa!

Mutta nyt, pakko ottaa vielä särkylääkettä ja pistää pää tyynyyn. Ja valmistautua henkisesti kulkemaan töihin huomenna jollain muulla kuin omalla autolla…

ps. Kuvat mummiukkilasta joulunpyhiltä – tuolloin ei vielä ollut niin upea kuura kuin mitä se oli eilispäivänä kotiin matkatessani… mutta niin vain noissakin talvisissa maisemissa sielu lepäsi. Mä niiiiiin rakastan kunnon talvea pakkasineen ღ Ihan pienen hetken tänä iltana kylmässä autossa olin eri mieltä mutta onneksi tuo hetki oli lyhyt. Kysykää sitten uudelleen jos autoa ei saada hetkeen kuntoon…