maanantaisin voisin

otto kissa
Maanantaisin voisin hyvin viettää kissanelämää – jäädä loikoilemaan pitkin pituuttani olohuoneen sohvalle (tai ihan mihin vaan) muiden suunnatessa kouluun tai töihin… Voisin ottaa aamupäivätorkut, keitellä kahvit, tuijotella ulos ikkunasta, kääriytyä torkkupeiton kaveriksi ja vain olla, ilman kiirettä minnekään…

otto kissa3
Vaan toisaalta, pidemmän päälle moinen elämä ehkä kävisi yksitoikkoiseksi? Tosin vanhemmiten sitä ehkä osaa vielä enemmän nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta. Tämä meidän 16-vuotias kissaherramme tuon taidon ainakin osaa. Kunhan kipossa on tuoretta ruokaa ja vessassa puhdasta hiekkaa, on elämä mallillaan ja voi keskittyä ainoastaan olemiseen :) Ulkoillakaan ei ole pakko ellei halua. Eikä väistyä nojatuolista torkkupeiton päältä ellei ole aivan pakko…

… taidanpa siis käpertyä hetkeksi tuohon nojatuoliin, kissan kaveriksi. Ainakin on lämmitetty paikka :)

maanantaitunnelmissa (pitkän työpäivän tehneenä ja juoksulenkilläkin käyneenä),