sukukokouksessa

Väinö tässä moi! Aattelin poiketa kertomaan viime lauantaista. Koska se oli ehkä paras päivä ikinä! Ellei lasketa sitä päivää kun pääsin yksinollessani salaa portista yläkertaan ja söin kaikki meidän Minni-kissan ruoat… se päivä tosin päättyi aika nolosti kun piti juosta ulkona koko ilta ja yö…

Mutta viime lauantaina tapasin mun siskot ja veljet – ne kaikki, yhtä Hilima-siskoa lukuunottamatta. Meidät oli kutsuttu sukukokoukseen mun synnyinkotiin, vähänkö kivaa! Näin siis mun ekan kasvattajaperheeni, kaikki niiden muut koirat ja meidän äitikin tuli meitä moikkaamaan – ja yritti se kai meitä vähän komentaakin… Kai se aatteli, että ei kai toi koko lauma oo muuttamassa takaisin kotikonnuille…

Tutustuttiin myös meidän sisar- ja velipuoliin, ne oli mustia vaikka meillä on sama äiti. Ne oli meitä vuotta vanhempia mutta ei ne kauhean paljoa viisaammilta vaikuttanu… Eikä ne ollu oikeastaan edes yhtään isompia kuin me – vaikka toi Sulo yläkuvassa kukkulan kuninkaana siltä yritti näyttääkin. Nähtiin myös pari pienempää labbispentua (yks oli ihan rääpäle, vasta 8 viikkoa vanha mutta ton mun nykyisen äidin mielestä ihan ylisulonen). Sisällä olis ollu myös Suomen lapinkoiran pikkuruisia pentuja mutta niitä me ei päästy katsomaan. Tai kai siellä osa meistä kävi salaa…

Mitä me sit tehtiin? No, juostiin pitkin pihamaata ihan hullunlailla. Pompittiin isojen kivien päällä ja maakellarin(?) katolla. Yritettiin ryöstää makkaroita mitä meidän ihmiset paistoi nuotiolla… Ihan erityisesti tykkäsin mun Hertta-siskosta. Seurasin sitä melkein koko ajan. Se vaan oli vähän hassu kun se heittäyty aina maahan selälleen haisteltavaksi… ja me pojathan haisteltiin.

Sen verran kiltisti kai olin, että pääsen tonne uudemman kerran hoitoon kun toi mun nykyperhe suuntaa muutaman päivän laskettelureissulle. Miettikää mikä lääni mulla on tuolla juosta!! Kyllä Savossa on pihatkin isompia – ja taidetaan me savolaiset olla aika lupsakkaa väkeä.

Kiitos vielä täältä meidän porukalta hauskasta päivästä! Ja terkkuja kaikille!

Ps. miten niin meidän perässä oli muka vaikea pysyä kameran kanssa…?!