Hyvästien aika

Niin se vuosi vain vierähti. Vastahan pakkasin kodin Suomen päässä ja pähkäilin, miten kaikki tulee täällä Los Angelesin suuressa kaupungissa järjestymään. Vaikka jo ennen muuttoa tiesin, että vuosi olisi varmasti mahtava, en ikinä osannut odottaa, miten mahtava se tulisi olemaankaan. Kulunut vuosi on ollut sanoinkuvailemattoman huikea. Ehkä jopa paras vuosi, jonka olemme saaneet toistaiseksi kokea. Siitä kuuluu kiitos niin monelle.

IMG_1919Btahti IMG_2000AG

Kaliforniassa riittää paljon tehtävää ja nähtävää. Aina kun meille tilaisuus suotiin, lähdimme koko perheen voimin ahmimaan yhteisiä kokemuksia. Käytiin San Diegossa, Las Vegasissa, San Franciscossa, ajettiin alas Highway 1 ja paistateltiin päivää Palm Springsin aavikkoauringon kuumuudessa. Onnekkaita olemme, että saimme mahdollisuuden matkata vähän pidemmällekin, mutta jo pelkästään Los Angelesin seudulla riitti aktiviteettia kerrakseen. Upeimpia muistoja on varmasti ensimmäinen Disneyland visiitti pienten poikiemme kanssa, mutta voi että miten paljon niitä kultaakin kalliimpia muistoja täältä tuli tehtyä. Emme ainoastaan saaneet nauttia näistä ainutlaatuisista hetkistä oman perheemme kesken, mutta saimme myös jakaa niitä muiden rakkaiden ihmisten kanssa. Olemme mieheni kanssa asuneet yli 10 vuotta ulkomailla, ja aina muuton koittaessa todenneet, että parasta paikassa oli ihmiset. Aurinkoinen ja palmujen reunustama Los Angelesikaan ei ollut tähän poikkeus. Jälleen kerran, meidän vuoden teki ihmiset.

IMG_2050Wtahti IMG_2002Ptahti

Meidän perhe otettiin niin valtavalla lämmöllä vastaan, että en ole ennen moista kokenut (vaikka meillä on mahtavia kokemuksia jo ennestään). Saimme vuoden aikana niin monia uusia rakkaita ystäviä, etten tiedä mitä olemme tehneet sen kaiken ansaitaksemme. Amerikkalaisia pidetään usein kovin pinnallisena ja tekopirteänä kansana. Minun on pakko olla eri mieltä. Toki toisen huomiominen arjessa on aivan toisella tasolla kuin Suomessa, mutta minusta se on ihanaa. Muut tuleekin ympärillä huomioida! Ensimmäisen kontaktin tekeminen on paljon helpompaa ja jos yhteistä jutun juurta löytyy, niin ystävyyden rakentaminen alkaa kuin itsestään. Meistä on pidetty täällä niin hyvää huolta, että olen ollut monasti liikutuksesta soikeana. Apua on saanut aina, kun sitä on kysytty, eikä sitä usein ole ehtinyt pyytämäänkään, kun joku huomaavainen on ojentanut auttavan kätensä. Kiitos sosiaalisen kulttuurin, sain jo ensimmäisellä viikolla huomata, että pelkoni poikieni sopeutumisesta vieraaseen maahan, kieleen ja kulttuuriin oli turha. Vasta pari viikkoa oltiin täällä oltu, kun esikoiseni yllätti leikkipuistossa englannin kielen taidollaan. Hän marssi ikäistensä lasten luokse ja totesi. Hi! My name is D. Let’s play! Ja siitä se lähti. One ne lapset sieniä!

Olen iloinen, että poikani ovat saaneet sen kokemuksen jo nuorena, että heille hymyillään kaupungilla ja vieraillekin voi huutaista kauniita sanoja ohimennessään. Täällä on helppo hymyillä ja hymy ollut herkässä.

IMG_2158AZIMG_2063X

Olin yllättynyt, miten valtava suomalainen yhteisö Los Angelesissa onkaan! Jos sinä olet koskaan Atlantin toiselle puolen muuttamassa, kannattaa kurkata Facebookista, jos alueeltasi löytyy suomalaisia ryhmiä. Itse olin esimerkiksi ”Pienten lasten äidit Losissa” ryhmässä, mitä kautta sain montakin ihanaa uutta tuttavuutta! Suomikoulussakin käytiin tutustumassa muihin alueen suomalaisiin. Miten ihailtava tukiverkko, mitä kautta uuteen paikkaan sopeutuminen nopeutuu huomattavasti!

Ja mikä onni, että meillä oli kaupungissa jo valmiiksi ystäviä, ja jopa perhettä ennen muuttoa! Nuorin siskoni asui täällä hetken kanssamme ja kuten kuvista olette nähneet, pitkäaikainen ystäväni Marika, oli täällä auttamassa kaiken uuden kanssa. Kaiken kaikkiaan niin älyttömän onnekkaita olimme, että juuri tänne saimme tulla.

IMG_2137Z IMG_2102AT

Valtava kiitos menee myös Suomessa asuville ystäville ja perheelle. Vuoden aikana teitä kävi täällä ihan älyttömän iso joukko! Vaikka olimme kaukana maapallon toisella puolen, te teitte matkan luoksemme. Koti ei tuntunut olevan niin kaukana, koska te toitte sen lähemmäksi. Varmastikin yli puolet vuodesta meillä oli vieraita! :D Siskoni Kira onnistui matkustamaan tänne jopa kolme kertaa puolen vuoden aikana! Melkoinen saavutus.

Yksi suurimpia rikkauksia tältä vuodelta, oli ystäväni Outi ja hänen perheensä. Jo ennenkuin olimme laskeutuneet Los Angelesiin, hän otti yhteyttä mitä huomaavaisimmalla viestillä. Hänkin kahden lapsen äitinä halusi tarjota apuaan, sillä hän tiesi mitä on tulla uuteen maahaan kahden pienen kanssa – kysymysmerkkien vauhkoontunut lauma päässään. Minä en ainoastaan saanut hänestä mitä rakkainta ystävää, vaan koko perheemme. Miten sanoinkuvailemattoman ihanaa on ollut seurata meidän pienien kasvavaa ystävyyttä, ja kuinka hekin ovat saaneet toisistaan suurta turvaa uudessa paikassa. Niin liikuttavat pienet ystävykset. Kiitos heidän meidän vuotemme ole vielä moninkertaisesti upeampi. Niin valtava määrä rakkaita muistoja! Onneksi tänä päivänä on niin monia erilaisia yhteydenpitomahdollisuuksia.

IMG_2029AL

Joten jälleen kerran kiitos ystäville ja perheelle. Te teitte meidän vuodesta yhden parhaimmista koskaan! Nyt on aika nousta lentokoneeseen, suuntaa nokka kohti Helsinkiä ja hymyillä onnellisin ja kyynelten täyteisin silmin Kalifornian vuodelle. <3

All family pictures by my friend Marika Valdez / Marika Tuuli Photography