Kun muut ihmiset ahdistavat – tällainen on sosiaalisten tilanteiden pelko

Sydän jyskyttää, kädet tärisevät, hikoiluttaa... Sosiaalista jännitystä voi lievittää harjoittelemalla omin avuin tai terapeutin tuella.

Esiintymisjännitys on tuttu kokemus lähes jokaiselle. Sopiva jännitys kuuluu asiaan – se nostaa vireystilaa ja parantaa suoritusta.
Yleensä esiintymiskokemus helpottaa jännitysoireita. Silti kova esiintymispelko voi koetella myös kokenutta esiintyjää.

Esiintymispelko on yksi sosiaalisen ahdistuneisuuden muoto. Siitä kärsivän on vaikea olla esillä ja arvioitavana. Hän tarkkailee huolestuneena itseään ja pelkää tulevansa nolatuksi.

Toiset ihmiset ahdistavat

Joskus sosiaalinen ahdistuneisuus ei liity pelkkään esiintymiseen vaan mitä tavallisimpiin sosiaalisiin tilanteisiin: yhteisiin ruokailuihin, juhliin, kokouksiin, esittäytymiseen tai puhelimessa puhumiseen. Tällöin autonominen hermosto ja sen myötä erilaiset fyysiset oireet aktivoituvat.

Kahvikuppineuroosin käsite kuvaa hyvin sitä, miten jännittäjän käsi alkaa vapista, kun kuuma juoma pitäisi saada pienestä kupista suuhun läikyttämättä. Ujo rakko taas viittaa siihen, kuinka muita arastelevan on vaikea rentoutua yleisessä vessassa niin, että asiointi hoituisi muiden kuullen.

Vakavampi sosiaalinen fobia voi esimerkiksi estää hissiin menon, jos siellä on muita – samoin julkisten kulkuneuvojen käyttämisen tai yleisötapahtumissa käymisen.

Lue myös: Erityisherkkä Tuula: ”Toisinaan sisälläni käy jatkuva lepatus”

Välttely ei auta

Pako jännittävästä tilanteesta helpottaa hetkeksi, mutta pidemmän päälle turvakäyttäytyminen ja ahdistavien tilanteiden välttely vain lisäävät oireita ja eristävät jännittäjää entisestään. Rima nousee, ja jännitys kasvaa kasvamistaan.

Turvakäyttäytymistä ovat esimerkiksi vaiteliaisuus, hiljaisella äänellä tai nopeasti puhuminen, katsekontaktin välttäminen tai huivin pitäminen kaulalla niin, ettei punastuminen näy.

Sosiaaliseen jännittämiseen liittyy vahva itsekriittisyys ja tarkka omien tuntemusten kuulostelu. Siitä on tullut elämää häiritsevä ongelma, jos jännittäjä alkaa vältellä arkielämän tilanteita ja muiden seuraa, jättäytyy sivuun ja joutuu kutistamaan elämäänsä pelkojen vuoksi.

Pahimmassa tapauksessa ihminen eristäytyy, syrjäytyy tai alkoholisoituu. Rohkaisuryyppyyn tai lohdutusdrinkkiin turvautuminen on oire vaarallisesta turvakäyttäytymistä.

sosiaalisten tilanteiden pelko

Sosiaaliset pelot hävettävät

Nyky-yhteiskunnassa on mahdotonta välttää sosiaalisia kontakteja. Jos jännittäminen kuluttaa kohtuuttomasti voimia ja rajoittaa elinpiiriä, ihminen ei elä täysillä eikä pysty saavuttamaan sitä, mistä nauttii tai mitä haluaisi tehdä.

Usein jännittäjä viivyttelee hoitoon hakeutumisessa. Ongelman luonteeseen kuuluu, että avun hakeminen ja siihen liittyvä vuorovaikutus on hankalaa. Jännittämiseen voi myös liittyä häpeää, joten moni vähättelee vaikeuksiaan.

Apua kannattaa hakea viimeistään silloin, jos päivittäinen toimintakyky alkaa häiriintyä: kaupassa käynti tuottaa suurta tuskaa tai työpaikalla pitää vältellä lounastuntia ja hakeutua yksin syömään.

Lue myös: Haukutko sinäkin peilikuvaasi? Tämä on itseinhon todellinen syy!

Harjoittelu lievittää jännitystä

Sosiaalisten tilanteiden pelossa auttavat psykoterapeuttiset yksilö- ja ryhmähoidot. HUS:n Mielenterveystalo tarjoaa nettiterapiaa, johon liittyy myös Irti sosiaalisesta jännittämisestä -opas.

Terapiaohjelma perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Pelkoihin liittyviä ajatuksia tunnistetaan ja niitä muokataan positiivisempaan suuntaan. Jännittäjää autetaan löytämään uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja arjen käänteisiin. Jännittäviin tilanteisiin menemistä harjoitellaan, ja vähitellen niihin liittyvät tunteet ja tuntemukset lievenevät.

Tärkeää on, että altistuskokemuksista tulee positiivisia. Hoito ei ole helppoa, koska aluksi ahdistus lisääntyy.

Lue myös: 3 neuvoa, joiden avulla pidät parempia puheita

Positiivinen kierre käyntiin

Nettiterapia toimii hyvin juuri sosiaalisen fobian hoidossa. Kun vuorovaikutus on hankalaa ja jo terapeutin kohtaaminen jännittää, on helpottavaa aloittaa hoito netin kautta.

– Usein käynnistyy positiivinen kierre, kun tilanteille alkaa altistua ja niistä huomaa selviytyvänsä. Mitään pahaa ei tapahtunutkaan! kertoo Hyks Psykiatrian psykologi Minna Helkavaara.

Jännitystä voi opetella lievittämään rauhoittavilla ajatuksilla ja kohdistamalla huomion pois itsestä. Lääkkeitä tarvitaan joskus avuksi vaikeissa fobioissa, mutta niillä voi olla haittavaikutuksia. Lääkkeen ottaminen on myös eräänlaista turvakäyttäytymistä, josta pyritään eroon.

Lue myös:

Erityisherkkä Maritta: ”Voisinpa vaihtaa kolmetoista vuotta elämästäni”

Baba Lybeck: ”Olen tehnyt töitä, että uskallan esiintyä”

Miten sairastunutta 
voi auttaa? 5 kysymystä syömishäiriöstä

Teksti
Kuva Fotolia

Toimitus suosittelee

Pin It on Pinterest