Unelmien sudenkuopat

Olen viettänyt aamun unelmien äärellä, kun kuuntelin ja sparrasin opiskelijoiden yrittäjyysideoita.  Kuuntelin myös kun Arman Alizad puhui sadoille nuorille unelmista, uskosta itseensä ja periksiantamattomuudesta. Ilmassa väreili innostus ja ihmetys, happi meinasi loppua, mutta kukaan ei liikahtanutkaan.

Arman kertoi, kuinka on tehnyt kaikki mahdolliset virheet, joita voi televisioalalla tehdä. Ne ovat olleet polttoainetta, oppimisen edellytyksiä ja portaita eteenpäin. Kunnioitus, rehellisyys ja aito kiinnostus muita kohtaan on ollut moottori, joka on avannut ovet paikkoihin, jonne ei ole ollut teoriassa mitään asiaa.

Kotiin tullessa tyttäreni puhalsi irronneen ripsen ja toivoi. Kun hän ihmetteli, miksi toivomusta ei saa sanoa ääneen, vastasin hänelle, että se on vanhanaikaista höpöpuhetta. Toivomuksia ja unelmia pitää sanoa ääneen, silloin ne alkavat toteutua.

Sano unelmat ääneen, tee toimintasuunnitelmia, älä pelkää virheitä, tee sitä mistä innostut. Ihan samat ohjeet toimivat ekaluokkalaiselle, yrittäjyysideaa kypsyttelevälle korkeakouluopiskelijalle kuin sille tyypille, joka katsoo  peilistä. Lisäisin vielä, että hoida epämiellyttävät hommat heti pois alta (heikko kohtani).

Aikuisena on kaksi pahaa sudenkuoppaa: on liian tyytyväinen saavutettuihin etuihin, että ei osaa tai viitsi ponnistella eteenpäin tai on liian järkevä ja tietoinen, että ei uskalla ottaa pienintäkään riskiä. Tyhmä ei tarvitse olla, mutta rohkeudesta ja päämäärätietoisuudesta ei ole haittaa.

Niin, että nyt vain niitä turvallisen hurjia haaveita toteuttamaan! Tai ainakin sanomaan ääneen. Tai edes kirjoittamaan muistikirjaan ;)

On vain yksi tyyppi, joka voi toteuttaa unelmasi.