Somettajan löhöpäivä!

Viime yönä valvoin kolmeen, en malttanut millään laskea kirjaa kädestäni. Olen muuten kuulemma tosi ärsyttävä lukiessani, en huomaa yhtään mitä ympärilläni tapahtuu, en vaikka pommi räjähtäisi vieressäni. Melkeinpä aina kun saan käteeni hyvän kirjan, niin se on luettava siltä istumalta, siirrän kaikkia mahdollisia hommia ja ahmin kirjaa kuin riivattuna.

Lyhyet yöunet kostautuivat tietysti iltapäivällä. Hain lapset kotiin heti Reben eskarin päättyessä ja Samuel ei ehtinyt nukkua hoidossa päiväunia. Niin me sitten löhöteltiin enemmän ja vähemmän koko päivä. Pelattiin sängyssä korttia, välillä mä lueskelin ja pieni mieheni katseli piirrettyjä. Rebekka viihtyi kavereidensa kanssa ja Miika oli painellut suoraan töistä omiin harrastuksiinsa, joista hän tuli vasta myöhään illalla. Jossain vaiheessa veljeni soitteli ovikelloa, tein meille hamppareita ja keitettiin kahvit.

Todella harvoin tulee oleskeltua näin rauhassa, en edes muista koska viimeksi olisin vaan ollut. Taidan jatkossakin vaihtaa läppärin ja puhelimen kirjaan. Netin ja sosiaalisen median jatkuva selaaminen tekee ainakin itselleni kiireen tuntua. Olisi varmasti useammin hyvä ”vaan olla”, mutta se ei ainakaan mulle ole kovin helppoa. Aina on jotakin ohjelmaa, arkisin sekä viikonloppuna, ehkä teillä muillakin? Ei olisi varmasti ollenkaan huono idea merkitä kalenteriin ihan vaan vapaata?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAMikä oikeastaan voisi olla tärkeämpää, kuin viettää leppoisia hetkiä rakkaimpien kanssa? Tuskin kukaan sellaista harmittelisi jälkikäteen. Kukaan ei ole kai koskaan elämää taaksepäin katsoessaan toivonut olleensa enemmän töissä tai imurin varressa, saati sitten puhelin kädessä.

Myönnän kyllä, että omaakin peukaloa toisinaan pakottaa ihan vaan somettamisesta, se on niin aikaa ja energiaa vievä tapa, että välillä oikein ahdistaa. Työn puolesta tiiraan näyttöä aika kiitettävästi päivän mittaan, mutta mikään työkuvio ei velvoita käyttämään puhelinta näissä määrissä mitä mä käytän. Mulla luuri on kädessä aina ekana aamulla sekä vikana illalla ja miljoona kertaa siinä välissä, joten ehkä pieni ruutuajan määrittely olisi kohdallaan, entäpä siellä?

-Maj