Kolmen lapsen isoäiti Jaana: ”Kuka jaksaa katsoa konttausvideoita?”

Lastenlapset ovat Jaanalle tärkeintä maailmassa. Silti hän vaihtaa aihetta, jos joku puhuu jatkuvasti ihmeellisistä lastenlapsistaan.

Jaanan isosiskot saivat lapsenlapsia ennen häntä itseään. Siskot eivät puhuneet juuri muusta kuin heistä.

– Vaikka isoäitiys oli odotusteni täyttymys, päätin, etten missään nimessä hehkuttaisi asiaa. Kuka sitä jaksaa? Se on sama kuin katsella toisten lomakuvia. Eihän siihen tunnelmaan pääse.

Äskettäin Jaana katsoi tuoreen isoäidin kuvaamia konttausvideoita ja mietti, että lapset yleensä oppivat konttaamaan. Se ei ole erikoista.

Siskoilleen Jaana on sanonut, ettei jaksa kuulla lapsenlapsista jatkuvasti. Hän on havainnut pientä loukkaantumista. Vieraampien kanssa hän vaihtaa puheenaihetta.

– Joku ehkä tajuaa siitä, että nyt tuli yliannos, joku ehkä ei. Olemme kuitenkin aikuisia ihmisiä, ja meitä kiinnostavat muutkin asiat.

Lue myös: Kuinka olla isovanhempi eri-ikäisille lastenlapsille?

”Tunnetasolla he ovat  koko elämäni”

Jaana asuu useamman sadan kilometrin päässä lapsenlapsistaan. Hän arvelee, että olisi hoivaavampi ja arkisempi mummi, jos asuisi lähellä.

Hauskinta on saada luvan kanssa heittäytyä roolileikkeihin tai lähteä piknikille olohuoneeseen.

– Olin äitinä samanlainen. Poikani sanoi joskus, että mikset voi olla tavallinen äiti, kun saatoin kesken siivouksen ruveta tanssimaan imurin kanssa.

Tunnetasolla lastenlapset ovat Jaanalle koko elämä.

– He ovat aina sydämessä kuten omatkin lapset. Kun olen heidän kanssaan, olen sataprosenttisesti heidän isoäitinsä. Hekin huomaavat sen. Olen heille hyvin tärkeä.

Lue myös: Psykiatri Jari Sinkkonen: ”Asetu erossa lapsen asemaan”

”Kuin 30 vuotta olisi hävinnyt välistä”

Omat lapset tahtovat lastenlasten tultua jäädä varjoon. Jaana kaipaa hetkiä, joina voisi jutella poikiensa kanssa. Miniöiden kanssa hänellä on hyvät välit. Välimatka ehkäisee tuppautumista.

– Lastenlasten ollessa pieniä tuputin viisaita neuvojani vaikka flunssan hoidosta. Huomaan, kun yritän neuvoa. Kasvatukseen en puutu. Tai yritän olla puuttumatta.

Lastenlapset huomaavat, että mummolassa on oma tyyli, kotona omansa. Mummolassa lepsuillaan esimerkiksi nukkumaanmenoajoista. Toisaalta heitä vahtii ja suojelee enemmän kuin omiaan.

– Näitä en päästä yksin kiipeilytelineeseen. Toki tunsin paremmin omien lasteni selviytymistaidot.

Lastenlapset tuovat mieleen vahvoja välähdyksiä omien poikien varhaisvuosista.

– Yksi on kuin ilmetty isänsä pienenä. Hänen kanssaan jutellessani tuntui, että 30 vuotta on hävinnyt välistä. Muistan, miltä pojat tuntuivat, tuoksuja myöten.

Lue myös: Vanhempien ero ahdistaa aikuisenakin

teksti anna-liisa hämäläinen
Kuva Fotolia
Oma aika 12/2015

Toimitus suosittelee

Pin It on Pinterest