Kieltolakeja, viinakortteja ja kansan holhousta – tällainen on Suomen viinahistoria

Alkoholin kylkiäisinä tulivat kotipolttelut, viinakortit ja raittiusliikkeet.

Vaikka suomalaiset sijoittuvat alkoholin käytössä jokseenkin tasan eurooppalaisen kulutustilaston keskikohtaan, erityisesti rahvaan viinanjuonti on aina koettu ongelmaksi.

Vanhin tunnettu kotipolton kielto pantiin toimeen 1866, jolloin vanhan arkkiveisun mukaan ”kiellettiin viinaa keittämästä, ilonpäiviä viettämästä”. Taustalla vaikutti kotipolttoa vastaan suunnattu kampanja, jonka masinoi vuonna 1853 perustettu älymystövetoinen raittiusliike Kohtuuden ystävät.

Kiellon taustalla ei suinkaan ollut huoli kansan terveydestä. Paloviinavero perustui maanomistukseen eli kiinteistön kokoon. Veron suuruuden perusteella viinaa sai kotipolton lisäksi myydä ulos, ja siksi kartanonherrat olivat rakentaneet isoja tislauslaitoksia. Valtio laski saavansa tehdasmaisesta poltosta isommat verotulot.

Kotitiputtelun kielto suututti talonpoikaissäädyn, joka maksoikin potut pottuina viimeistään 1879 säädetyn elinkeinovapauslain myötä. Kun laki antoi vallan päättää maaseudun järjestyssäännöistä, maajussit ottivat teolliset oikeudet pois kartanonherroilta. Maaseutu kuivui.

Kohtuuden ystävät kiristi linjaa muuttumalla Raittiuden ystäviksi 1884. Pahuuden alkulähteeksi päätettiin maalaisjunttien paloviina. Sen sijaan eliitin nauttimia viskejä, konjakkeja, snapseja ja viinejä pidettiin suorastaan sivistyksen ehtona.

Lue myös: Naisten äänioikeuden kiehtova historia Suomessa

Kieltolakeja ja viinakortteja

Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta sääti kieltolain 1907, mutta Venäjän keisari ei vahvistanut sitä. Yritys onnistui vasta 1917, ja kieltolaki tuli voimaan 1919. Samoihin aikoihin viinakielto säädettiin myös Neuvostoliitossa, Yhdysvalloissa, Norjassa ja Islannissa.

Köyhässä Suomessa juotiin vähemmän viinaa kuin muissa Euroopan maissa, mutta eliitti perusteli kieltolakia muun muassa rahvaan ”huonolla viinapäällä”.

Suomen kieltolakia ajoivat naiset, jotka olivat saaneet äänioikeuden 1906. Naiset käytännössä myös sen purkivat keräämällä adressin lain kumoamiseksi keväällä 1931. Kansanäänestyksessä yli 70 prosenttia äänesti kumoamisen puolesta, sillä kiellolla ei ollut ollut juuri muuta vaikutusta kuin massiivisen salakuljetusbisneksen muodostuminen.

Sotien jälkeen kansan holhous jatkui viinakortilla, virallisesti myymälätodistuksella, jolla ostot voitiin rajoittaa yhteen myymälään. Aluksi alkoholituotteita sai vain sitä vastaan ja vain tietyn määrän. Väkevät pysyivät kortin takana vuoden 1970 loppuun asti.

Viinan vuosilukuja

1835 Pappi Henrik Renqvist julkaisi kirjasen Viinan kauhistus.

1866 Paloviinan kotipoltto kiellettiin. Kulutus oli alle 3 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohti.

1907 Eduskunta laati kieltolain mutta keisari Nikolai II ei vahvistanut sitä.

1919 Eduskunta hyväksyi kieltolain.

1932 Kieltolaki kumottiin kansan-äänestyksellä. Oy Alkoholiliike Ab:n myymälät avattiin 5.4. klo 10.

1944 Viinakortti käyttöön.

1969 Keskioluen myynti vapautettiin kauppoihin ja juopumisrangaistus poistettiin. Ikärajat mietojen ja väkevien ostolle.

1970 Viinakortista luovuttiin.

1977 Alkoholin mainonta kiellettiin.

1995 Suomi EU:n jäseneksi: alkoholin valmistus ja tuonti vapautuivat, viinaralli Virosta alkoi. Keskiolut kioskeihin ja huoltamoille.

2004 Absolutistipääministeri Matti Vanhasen hallitus laski tuntuvasti alkoholiveroja erityisesti Viron EU-jäsenyyden vuoksi.

2016 Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa oli 10,8 litraa 100-prosenttista alkoholia yli 15-vuotiasta kohti.

Kiinalaiset väkevöivät jo noin 1000 eaa. riisiviiniä kylmätislauksella, jossa viinistä erotettiin etanoli jäädyttämällä se talvella. Arabikemisti Geber nimitti omia tislauskokeitaan nimellä al’kohl, josta alkoholi-sana periytyy.

Lue myös: Suomalainen ei tingi kahvihetkestä – näin paljon sumppia juodaan

kieltolaki
28.5.1957 Helsingin albertinkadulla avattiin Alkon myymälä. Myymälässä oli käytössä uusi kassajärjestelmä, joka nopeutti palvelua.

Vuoden 2017 aikana Oma Aika julkaisee kerran kuussa Suomi 100 vuotta -juhlajuttuja.

Lue myös:

Päihdeprofessori: Alkoholista ei ole mitään hyötyä

Marko Kulmala: ”Alkoholisti ei kohtaa totuutta”

Alkoholista luopunut Ilona: ”Painoni putosi 25 kiloa vuodessa”

Teksti
Kuva Lehtikuva

Toimitus suosittelee

Pin It on Pinterest