Aamupala(veri)

Nyt toivotaan, että kamelin selkä ei napsahda. Tämä meidän kiire on ajautunut jo absurdeihin mittoihin. Omaa tulevaa kotia olisi maailman ihanin ehtiä suunnitella eteenpäin, mutta kaikki täytyy tehdä ihan tyhmästi siinä sivussa juosten.

Eilinen päivä esimerkiksi meni suurin piirtein näin:

– Klo 7, aamupala eli pikainen suunnittelupalaveri Aaveen kanssa (kuten kaikkina muinakin aamuina muutaman viikon ajan). Aiheina mm. sähkösuunnitelma, lattialautojen tilaamisen vaikeus, kun tarjouksia ei tule.
– Klo 8 alkaa työt, teen kotona Glorian kotiin palstaa (joka on jo päivän myöhässä)
– Klo 11-12.30 Skype-palaveri kollegan kanssa meidän olkkarista käsin kahteen muuhun maahan, liittyen salaiseen syksyn työprojektiin. Aavee on jo joutunut viemään liikkeeni oveen lapun, että kauppa aukeaa tänään vasta klo 14, eli kolme tuntia myöhässä.
– Klo 12-13.30 Soittelua eri firmoihin kaakeliuunin tilaamisesta, hormin kunnon selvittämisestä, nuohoamisesta, takkamallista.
– Klo 14 avaamaan kauppaa
– Klo 15.45 laitan kaupan kiinni vähän aiemmin, sillä täytyy lähteä aloittamaan asiakkaan keittiösuunnitteluprojekti Käpylässä. Päätän juosta, sillä lasken että ehdin autoa nopeammin. Matkalla huikkailen vastaan tuleville kavereille moikkia, kuulumiset sitten myöhemmin.
– Klo 16.15 hakemaan lapsi päiväkodista ja teini on samassa autossa. Ajamista ruuhkassa.
– Klo 16.45 vihdoin Alepassa. Lupasin jätskit, pienempi lapsi luuli ettei saanutkaan haluamaansa tuuttia ja kostoksi katoaa kauppaan.
– Klo 16.45 – 16.50 lapsen etsintään kaupasta. Löytyy itkuisena pastahyllyn päädystä ja syyttää siitä, että hänet on tahallaan kauppaan yksin jätetty.
– Klo 17 lapsilla jätskit kädessä ja minä kotona heitän pakastepitsat uuniin (piti hakea Pakilan pitsalasta oikeat, mutta oikaisin ja säästin ainakin 20 min).
– Klo 17 Aaveelta tulee tekstari: Jään raksalle täyttämään lavaa, en tuu kotiin.
– Klo 18 – 23 jatkan töitä, välissä lapset laitetaan puuron ääreen ja nukkumaan
– Klo 23.00 – 23.05 Aavee tulee kotiin, moikataan, pieni palaveri mm. saapuneesta keittiösuunnitelmasta, sähköjen kytkennän onnistumisesta vihdoinkin, sähkösuunnittelijan löytymisestä.
– Klo 23.05 Yritän kertoa omasta työpäivästä, mutta palaverikumppanin aivokapasiteetti ei sillä hetkellä riitä vastaanottamaan tietoa. Jatkamme aamupalaverissa. Menemme nukkumaan.