Heli Vaaranen: ”Avioerossa pitää tehdä rauha”

Väestöliiton parisuhdekeskuksen esimies Heli Vaaranen opettaa suomalaisia tekemään rauhan avioerossa, vaikka ero kuinka haavoittaisi.

Okrankeltainen, 170-vuotias muonamiehen talo Salon Suomusjärvellä istuu maisemaan niin kuin töyhtöhyypät viereiselle pellolle. Tämä on Väestöliiton parisuhdekeskusta vetävän Heli Vaarasen nykyinen mielenmaisema.

– Lapseni muistuttelevat, etten ole vielä eläkkeellä. Että voisin joskus lähteä täältä jonnekin, Heli nauraa.

Tuvassa tuoksuu leivinuunissa käynyt pulla, mustaksi kärähtänyt tosin, ja nurkassa villasukkavuori muistuttaa vetoisesta lattiasta. Kupruilevat tapetit antavat ymmärtää, että turhia remontteja talossa ei ole tehty. Heli haluaa täällä säilyttää, ei uudistaa.

Työssään hän sen sijaan on uudistaja. Suomalaiset tuntevat hänet ennen kaikkea yhteiskunnallisena keskustelijana. Taannoin hän sai aikaan kunnon myterin Helsingin Sanomissa julkaistulla mielipidekirjoituksellaan, jossa hän puolusti miehiä.

– Minua oli alkanut jurppia, miten naiset puhuvat miehistään. Sävy on usein ilkeä ja vähättelevä. Kun ryöpytys pääsee vauhtiin, sillä ei ole rajoja.
Päätelmänsä Heli teki parisuhdetyöhön perustuvan kokemuksensa pohjalta. Norsunluutornista hän ei huutele, sillä terapiatyö pariskuntien kanssa haukkaa yhä työajasta reilun kolmanneksen.

Tänäänkin hän avaa 1930-lukulaisen pöydän ääressä tietokoneensa ja pitää nettivastaanottoa eron partaalle ajautuneille pareille.

”Minua oli alkanut jurppia, miten naiset puhuvat miehistään.”

Suomalaisten musta piste

Työssään Heli näkee valtavasti yksinäisyyttä ja turhautumista.

– Suomalainen perhe tarvitsisi ennen kaikkea naurua ja rentoa yhdessä olemista nykyisen eristäytymisen ja täydellisyyden tavoittelun sijaan, Heli sanoo.

Kun ihmiset perfektionismissaan uupuvat, apua ei osata tai kehdata hakea. Lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi jää avioero, joka on usein tuskallinen. Hyvin monessa erossa on mukana haavoittamisen elementti.

– Ihminen kyllä kestää kumppanista luopumisen mutta ei sitä, että samalla on luovuttava unelmistaan, esimerkiksi yhdessä vanhenemisesta.

Heli kuulostaa äimistyneeltä puhuessaan siitä, miten olemme luoneet avioliittoinstituution, jonka purkaminen tuottaa niin paljon kipua. On valitettavan tavallista, että nelikymppisinä eronneilla on täysi sota päällä vielä kymmenen vuoden kuluttua.

– Siinä on menetetty vuosikymmen hyvää elämää. Miksi hyväksymme tällaisen mustan pisteen?

 Lue myös:  Etkö halua rakastasi? Tässä syy

Akselin ja Elinan perintö

Koska Suomusjärven pysähtyneisyyttä eivät riko kuin satunnaiset naakkojen ja varisten ilmataistelut, paikka soveltuu hyvin Helin rauhantyöksi nimeämien metodien kehittelyyn. Rauhantyössä eroavat parit jatkavat tapaamisia terapeuttinsa kanssa ja sitoutuvat siihen, että entisestä puolisosta ei puhuta missään tilanteessa pahaa.

– Toista ei tarvitse enää rakastaa, eikä edes pitää, mutta rauha on tehtävä.

Parasta tietysti olisi, jos ihmiset ymmärtäisivät, että eron voi usein välttää avioliittoon satsaamalla. Pienet rituaalit, kuten kädestä pitäminen ja silmiin katsominen, ovat hämmästyttävän tärkeitä.

– Jos Barack Obamalla oli aikaa käydä Yhdysvaltain presidenttinä treffeillä vaimonsa kanssa, aikaa on kenellä tahansa.

Moni suhtautuu parisuhteeseensa kuin orkideaan, joka ostetaan vaivalla kerätyillä säästöillä – ja jätetään sitten aurinkoon kuihtumaan. Heli uskoo, että taustalla vaikuttaa Akselin ja Elinan perintö: kun häävalssit on tanssittu, onnea etsitään työstä. Vaikka sukupolvet vaihtuvat, luterilainen sinnikkyys ja työnteon eetos istuvat meissä tiukassa.

Lue myös:

3 tarinaa – Näin vanhempien avioero ahdistaa aikuista lasta

Psykiatri Jari Sinkkonen: ”Asetu erossa lapsen asemaan”

Leena Harkimo ja Timo Kousa: ”Olemme tehneet rohkeita ratkaisuja”

Teksti
Kuva Arsi Ikäheimonen

Toimitus suosittelee

Pin It on Pinterest