Lemmikit edistävät hyvinvointia – ilmaista mindfullnesia ja terapiaa

Lemmikkien tiedetään edistävän omistajiensa hyvinvointia ja terveyttä. Niina Hakalahti nauttii maatiaiskanojen kauneudesta ja kissojen pyyteettömästä läsnäolosta.

Tummanruskea maatiaiskana kallistaa päätään, ja alaleuan punainen heltta höllyy. Kun kana kumartuu rapsuttamaan rintaansa nokallaan, niskasulat tutisevat. Kaulalla musta ja tummanruskea limittyvät toisiinsa kuin tiikerin raidat.

Niina Hakalahti, 50, on viime kesän jälkeen viettänyt tovin jos toisenkin istuskellen täällä pienkanalansa verkkoaitauksessa vanhalla kaivonkannella. Hän ihastelee neljän maatiaiskanansa monivärisiä höyhenpeitteitä ja katselee niiden puuhia.

–Kanojen touhuja voisi katsoa vaikka kuinka kauan. Se on kuin tuijottaisi tulta tai virtaavaa vettä, hän sanoo.

Niina Hakalahti innostui pienkanalasta luettuaan lehtijuttuja aiheesta. Kanalan pito on hänen mukaansa vaivatonta.
Niina Hakalahti innostui pienkanalasta luettuaan lehtijuttuja aiheesta. Kanalan pito on hänen mukaansa vaivatonta.

 

Kanat tuovat mielihyvää

Maatiaiskanat Kyllikki, Marja-Leena, Mea ja Peik saapuivat Hakalahden tamperelaiseen kaupunkilaispuutarhaan Iisalmesta. Niina innostui pienkanalan pidosta törmättyään lehtijuttuihin kotoilusta, lähituotannosta ja urbaaneista kanaloista.

Matkan varrella Hakalahti on huomannut, että kanat jopa tukevat kotona työskentelevän työterveyttä. Ne nimittäin tarjoavat syyn nousta työtuolista.

Aluksi kanat olivat arkoja, mutta nykyisin ne jopa tervehtivät hyppäämällä ”äiskän” syliin.

Niina arvostaa kuopsuttajien itsenäisyyttä ja kanalanpidon vaivattomuutta. Hän ei halua harrastaa lemmikin kanssa vaan ainoastaan elää rauhallisesti rinnakkain. Samoista syistä hänelle sopivat myös kissat.

Kissat jos mitkä pitävät yllä Niinan mielenterveyttä ja yleistä hyvinvointia. Kiiltävän musta Trotski ja karvatursas Ruusu rauhoittavat pyyteettömällä, sanattomalla läsnäolollaan.

–Ne ovat todella terapeuttisia, Niina vakuuttaa.

Kissamainen rauhallisuus on kannatellut häntä etenkin silloin, kun perheessä on ollut isoja murheita. Väsyneenä ei välttämättä jaksa puhua, mutta toisen olennon läsnäolo lohduttaa.

 

 

Kissojen murteella

Kissoilla on osansa myös Niinan unelmatyöpäivässä: on rauhallista, klassinen musiikki soi, kissa kuorsaa vieressä – ja teksti luistaa.

Köyhän miehen mindfulnessia. Sitä on eläminen kissojen aaltopituudella.

Kissat tuovat arkeen myös hauskuutta. Etenkin Ruusu-kissa on koominen pursuilevine karvoineen. Nukahtaessaan se putoaa joskus sohvalta lattialle.

Kahdentoista vuoden kuluessa Niina on oppinut ”puhumaan kissaa” – tai ainakin sitä murretta, jolla hänen omat kissansa viestivät. Ne kertovat elein ja äänin, milloin ne haluavat päästä ulos tai tarvitsevat ruokaa tai hellyyttä.

Ihmisen hellyydentarpeeseen kissat eivät kuitenkaan suoraan vastaa. Ne puskevat ja kiehnäävät silloin, kun niitä itseään huvittaa. Ovathan ne kissoja.

Lue kaikki kolme tarinaa eläinten hyvää tekevästä vaikutuksesta 8.3. ilmestyvästä Omasta Ajasta.

 

Lue myös:

5 syytä, joiden takia lemmikki tekee terveemmäksi

Riitta Havukainen: ”Elämää ei kannata tuhlata katkeruuteen”

Tutkimuksen mukaan terveys ja talous ovat yli viiskymppisten suurimpia huolenaiheita

 

 

Toimitus suosittelee

Pin It on Pinterest